EU:n terveys- ja sosiaalialan organisaatioiden kolme tapaa houkutella työntekijöitä ja pitää heidät työssä

Eurofoundin uudessa raportissa Toimenpiteet työvoimapulan taltuttamiseksi: kokemuksia tulevan toimintapolitiikan tueksi todetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kuuluvan niihin EU:n toimialoihin, joilla rakenteellinen työvoimapula on merkittävin. Raportin mukaan väestön ikääntymisen vuoksi työvoimaan jo aiemmin kohdistuneet paineet pahenivat koronapandemian aikana, mistä puolestaan on aiheutunut painetta parantaa palkkausta ja työoloja.

Tässä tarkastellaan, miten EU:n eri jäsenvaltioiden terveydenhuolto-organisaatiot ovat puuttuneet oman alansa osaamisvajeisiin. Eniten avoimia työpaikkoja on Alankomaissa, Itävallassa, Ruotsissa ja Saksassa. Espanjassa, Bulgariassa ja Romaniassa avointen työpaikkojen määrä ylittää kansallisen keskiarvon kaikilla aloilla.

Palkkojen nostaminen

• Romania: palkankorotusten aikaistaminen. Romanian hallitus korotti lääkäreiden ja sairaanhoitajien palkkoja jo vuonna 2018 tasolle, jota oli aiemmin ennakoitu vuodeksi 2022. Sen myötä lääkärien nettopalkat kasvoivat vuodessa 131 prosenttia ja sairaanhoitajien palkat 65 prosenttia. Tämän ja sairaalapaikkojen lisäämisen ansiosta Romanian julkisella sektorilla työskentelevien lääkäreiden määrä kasvoi ja muualle Eurooppaan työskentelemään aikovien lääkäreiden osuus laski 69 prosentista 24 prosenttiin. Muuttoa suunnittelevilla lääkäreillä syinä pysyivät kuitenkin edelleen työmäärä ja sosiaaliset kysymykset – ja sairaanhoitajilla palkka.
• Latvia: korvauksia eri alueille terveydenhoitoalan töihin lähteville. Asiantuntijahenkilöstölle, joka lähti töihin Latvian pääkaupungin Riian ulkopuolelle vähintään viideksi vuodeksi, tarjottiin viiden kuukauden palkan arvoisia kertaluonteisia kannustimia sekä lisäkorvauksia perheenjäsenille ja joissakin tapauksissa kunnallista asumistukea. Terveysministeriön ohjelmalla maaseudulle saatiin houkuteltua töihin 1 151 lääkäriä ja 184 ensihoidon työntekijää. Molemmat luvut alittivat tavoitteen. Vaikka kannustimista oli apua, byrokratian suuri määrä ja huonot alueelliset palvelut, kuten koulutus, vähensivät tarjouksen houkuttelevuutta.

Työolojen parantaminen

• Saksa: työolojen ja palkkojen parantaminen. Hallituksen ministeriöiden ja sidosryhmien vuosina 2019–2023 toteuttaman hoiva-alan keskitettyjä toimia koskevan Konzertierte Aktion Pflege (KAP) -ohjelman tavoitteena oli rekrytoida hoivatyöntekijöitä ja pitää heidät töissä parantamalla palkkaa ja työoloja. Se tehtiin muun muassa lisäämällä tasaisesti henkilöstöä hoitoympäristöihin ja keskittymällä koulutukseen ja pätevöitymiseen. Vanhustenhoidossa palkat nousivat vuosina 2017–2020 keskimäärin 15 prosenttia, ja ammattitaitoisille työntekijöille ja avustajille perustettiin kymmeniä tuhansia uusia virkoja, joita tuettiin lasten- ja vanhustenhoidon rahoituksella. Ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuutosta annetulla lailla tuetaan työnantajia pakolaisten ja siirtolaisten rekrytoinnissa. Vajeita on kuitenkin edelleen, ja vuonna 2021 avoimen työpaikan täyttäminen kesti keskimäärin arviolta 195 päivää. Liittovaltion työministeriö arvioi, että 150 000 toimen täyttämiseen vuosina 2020–2025 on 120 000 työntekijää.

Olemassa olevan työvoiman käytön tehostaminen

• Espanja: tukea lääkäreille, joilla on terveysongelmia. Sairaiden lääkäreiden kokonaisvaltaisen terveydenhuollon ohjelmassa (PAIME) tarjotaan luottamuksellista tukea terveys- ja mielenterveysongelmista kärsiville lääkäreille. Henkilöstölle tarjotaan lääketieteellisiä, sosiaalisia, oikeudellisia ja muita tukipalveluja, ja osa pystyy jatkamaan työskentelyä koko ajan. Tietojen mukaan 80 prosenttia ohjelmaan osallistuvista palaa jälkeenpäin töihin. Yli 5 000 on pysynyt työelämässä siitä lähtien, kun tämä terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu ja heidän järjestöjensä tarjoama palvelu perustettiin vuonna 1998. Vuodesta 2018 lähtien on tarjottu tietoa ennalta ehkäisevästä itsehoidosta.
• Itävalta: kannustusta uudelleenkouluttautumiseen ammatteihin, joissa on työvoimapulaa. FKS antaa koulutusta työttömille, itsenäisille ammatinharjoittajille ja muille työntekijöille ja tarjoaa avustusta elinkustannusten kattamiseen enintään kolmen vuoden koulutuksen aikana.
• Ruotsi: maahanmuuttajien integroiminen työvoimaan. Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten johtamalla nopeutetun toiminnan järjestelmällä joudutettiin uusien siirtolaisten tutkintojen hyväksymistä. Koulutusta oli saatavilla ruotsin kielestä ja terveydenhuoltojärjestelmistä, ja lisäksi paikattiin puutteita osaamisessa.

Lisätietoja saa kokonaisesta raportista”Toimenpiteet työvoimapulan taltuttamiseksi: kokemuksia tulevan toimintapolitiikan tueksi”.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Toimenpiteet työvoimapulan taltuttamiseksi: kokemuksia tulevan toimintapolitiikan tueksi

Työvoimapula ja työvoiman ylitarjonta Euroopassa

Lisätietoja:

Euroopan työpaikkapäivät

Etsi EURES-neuvojaa

Eläminen ja työskentely EURES-maissa

EURESintyöpaikkatietokanta

EURES-palvelut työnantajille

EURESin tapahtumakalenteri

Tulevat online-tapahtumat

EURES Facebookissa

EURESX:ssä

EURES LinkedInissä

EURES Instagramissa