Voisiko osaamisperusteinen rekrytointi auttaa ratkaisemaan työvoimapulaa?

Jääkö työnantajilta arvokasta osaamista huomaamatta, kun ne keskittyvät ensisijaisesti hakijoiden muodolliseen pätevyyteen? Osaamisperusteinen rekrytointi, jossa painotetaan enemmän hakijoiden taitoja ja osaamista, on arvokas väline, jonka avulla työnantajat voivat löytää tarvitsemansa työntekijät – ja Euroopan julkiset työvoimapalvelut voivat auttaa yrityksiä hyödyntämään sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Julkiset työvoimapalvelut ovat viranomaisia, jotka tuovat työnantajia ja työnhakijoita yhteen EU:n 27 jäsenvaltiossa sekä Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa.

Ylitettäviä esteitä on monia

Tietoisuus osaajapulasta on lisääntynyt. Miksi useammat työnantajat eivät sitten keskity tarkastelemaan hakijoiden osaamista etsiessään uusia työntekijöitä? Äskettäin julkaistun Euroopan julkisten työvoimapalvelujen verkoston asiakirjan mukaan tähän liittyy kuitenkin joitakin esteitä:

Osaamisperusteisen rekrytoinnin käsite on edelleen tuntematon monille työnantajille – erityisesti pk-yrityksille.
Vaikka asia olisikin tuttu, yritykset saattavat epäröidä osaamisperusteisen toimintatavan käyttöönottoa, koska sen koetaan vaativan paljon resursseja.
Monet pitävät osaamisperusteista rekrytointia liian monimutkaisena, mikä johtaa siihen, että osaamisvaatimukset määritellään puutteellisesti ja työpaikkailmoitukset muotoillaan yleisluontoisesti – ja silloin on vaikeampaa löytää tehtäviin parhaiten sopivat henkilöt.
Monet työnantajat eivät täysin ymmärrä, millaiset osaamistarpeet heillä on.

Tässä Euroopan julkiset työvoimapalvelut voivat olla avuksi. Yhteistyössä julkisten työvoimapalvelujen kanssa työnantajat voivat tunnistaa osaamistarpeensa ja kehittää rekrytointiprosesseja, joissa hakijoiden taidot ja osaaminen otetaan paremmin huomioon.

Julkiset työvoimapalvelut hyödyntävät digitaalisia välineitä auttaakseen työnantajia tekemään työpaikkailmoituksistaan parempia esimerkiksi tunnistamalla ammattikohtaisia ja siirrettäviä taitoja. Toinen arvokas palvelu on auttaa työnantajia erottamaan toisistaan ne taidot, jotka ovat välttämättömiä työtehtävän hoitamiseksi ensimmäisestä työpäivästä lähtien, ja ne, joita voidaan kehittää ajan myötä.

Saatavilla maakohtaista tukea

Tällaiset palvelut eivät ole uusia. Monet julkiset työvoimapalvelut eri puolilla Eurooppaa ovat jo vuosien ajan auttaneet työnantajia hyödyntämään osaamisperusteista rekrytointia. Seuraavassa on joitain esimerkkejä:

Ranskan julkinen työvoimapalvelu (France Travail) käyttää simulaatioihin perustuvaa rekrytointimenetelmää (méthode de recrutement par simulation, MRS). Menetelmä perustuu simulointiharjoituksiin, jotka on kehitetty yhdessä työnantajien kanssa ja joilla arvioidaan tehtävässä menestymisen kannalta keskeisiä kykyjä ja taitoja (esimerkiksi tarkkuutta ja tiimityöskentelytaitoja). MRS on ollut erityisen tehokas apu työvoimapulasta kärsivillä aloilla (esimerkiksi logistiikassa, teollisuudessa, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä vähittäiskaupassa). Työnantajat ovat saaneet enemmän sellaisia osaavia hakijoita, joilta puuttuu muodollinen pätevyys.
Luxemburgin julkinen työvoimapalvelu (ADEM) tekee tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa osaamisperusteisten rekrytointi- ja koulutusprosessien kehittämiseksi erityisesti aloilla, joilla kärsitään akuutista osaajapulasta (esimerkiksi ravintola- ja majoitusalalla).
Itävallan julkinen työvoimapalvelu (AMS) tekee yhteistyötä työnantajien kanssa, jotta osaamisvaatimukset saadaan määriteltyä. Se myös sovittaa lyhyitä koulutusmoduuleita yhteen työvoimapulasta kärsivien ammattialojen rekrytointitarpeiden kanssa.
Belgian (VDAB) ja Suomen (Työmarkkinatori) julkiset työvoimapalvelut hyödyntävät tekoälyavusteisia järjestelmiä, joilla työnhakijoita yhdistetään avoimiin työpaikkoihin. Järjestelmässä keskitytään hakijan osaamisen vastaavuuteen eikä siihen, että tämän ammattinimike täsmäisi täydellisesti.
Irlannissa alueelliset osaamisfoorumit (Regional Skills Fora) toimivat koordinointifoorumina maan julkisten työvoimapalvelujen (Intreo), oppilaitosten ja työnantajien välillä. Työnantajat hyödyntävät foorumeita määritelläkseen nykyiset ja ennakoidut tulevat osaamisvajeet, ja koulutus- ja opetushallinto mukauttaa opetussuunnitelmia vastaavasti. Tuloksena on parempi vastaavuus koulutusohjelmien ja työelämän tarpeiden välillä, nopeampi reagointi alakohtaiseen osaajapulaan sekä pk-yritysten lisääntynyt osallistuminen osaamisen kehittämistä koskeviin aloitteisiin.

Kaiken kaikkiaan julkisten työvoimapalvelujen tarjoamat palvelut tukevat työnantajia, kun pätevyyskeskeisestä ajattelutavasta siirrytään painottamaan osaamista, ja ne vahvistavat yritysten kykyä rekrytoida tehtävään sopivimmat henkilöt.

Julkisten työvoimapalvelujen palveluja parannetaan entisestään EU:n laajuisten verkostojen, kuten EURESin, avulla. Lue uudesta Eures-strategiasta ja siitä, miten se tukee sekä työnantajia että työnhakijoita.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Thematic Review Workshop on Skills-Based Approaches in Public Employment Services Processes and Activities

ADEM – Luxemburgin julkinen työvoimapalvelu

AMS – Itävallan julkinen työvoimapalvelu

VDAB – Belgian julkinen työvoimapalvelu

Työmarkkinatori – Suomen julkinen työvoimapalvelu

Intreo – Irlannin julkinen työvoimapalvelu

Regional Skills Fora (Irlanti)

Euroopan työmarkkinat ovat muuttumassa, ja EURES on valmis näyttämään suuntaa kohti vuotta 2030

Lisätietoja:

Euroopan työpaikkapäivät

Hae EURES-neuvojaa