Siirry pääsisältöön
Logo
EURES (EURopean Employment Services)
  • Uutisartikkeli
  • 2. heinäkuuta 2025
  • Euroopan työviranomainen, Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto
  • Arvioitu lukuaika: 3 min

Uusinta tietoa työvoimapulasta ja työvoiman ylitarjonnasta Euroopassa

Uudessa raportissa tarkastellaan työvoimapulan ja työvoiman ylitarjonnan nykytilaa sekä niiden kehitystä ajan mittaan.

What’s the latest on labour shortages and surpluses in Europe?

Euroopan työviranomainen antaa vuosittain tietoa työmarkkinoiden tilasta työmarkkinoiden epätasapainoa koskevassa EURES-raporttien sarjassaan. Seitsemännessä raportissa kuvaus on entistäkin vivahteikkaampaa, sillä uusien menetelmien avulla saadaan vielä kattavampi näkemys siitä, mitä missäkin tapahtuu ja miksi.

Mitä uudessa raportissa käsitellään?

Osaamisvajeen nykytilanne

Vaikka työmarkkinat toimivat koko ajan paremmin ja työllisyysasteet ovat huomattavasti korkeammat kuin muutama vuosi sitten, tarjonnan ja kysynnän välillä on edelleen epätasapainoa, joka hyvin todennäköisesti jatkuu. Miksi? Viime vuosina on ilmaantunut useita uusia tekijöitä, joiden vuoksi on kiinnitettävä huomiota uudenlaisiin muuttujiin. Väestörakenteen muutokset (ja väestön ikääntyminen), teknologian kehitys, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä epäonnistuminen ammattien houkuttelevuuden parantamisessa ovat kaikki vaikuttaneet siihen, että keskeisillä toimialoilla on paikkoja täyttämättöminä. Joillakin toimialoilla sen sijaan on tarjontaa yli tarpeen.

Eniten pulaa on esimerkiksi hitsaajista, terveydenhuollon ammattilaisista, kokeista ja sähköasentajista. Työvoiman ylitarjontaa on toimistotöihin ja muihin vastaaviin tehtäviin aloilla, joihin tekoälyn käyttöönotto luonnollisesti vaikuttaa eniten.

Vaikuttaako tämä sinuun?

Uusimmassa raportissa kerrotaan, minkälaisia työntekijöitä on työnvoimapulan tai -ylitarjonnan ammateissa, ja heidän ominaisuuksistaan. Yksi tekijä näyttää liittyvän sukupuoleen. Naisten osuus työvoimapulasta kärsivissä ammateissa, erityisesti rakennus- ja insinöörialan kaltaisilla perinteisillä miesvaltaisilla aloilla, on vain 29 prosenttia. Toisaalta ammateissa, joissa on ylitarjontaa, erityisesti toimistotehtävissä, naispuolisten työntekijöiden osuus nousee 62 prosenttiin.

Nuoret ovat toinen väestöryhmä, johon vaikutukset kohdistuvat. Heitä on edelleen vähän ammateissa, joissa työvoimaa ei ole riittävästi. Se herättää huolta siitä, mitä tapahtuu, kun ikääntyneet työntekijät jäävät eläkkeelle.

Digitaalisten taitojen puute on myös todettu ongelmalliseksi, sillä tällä hetkellä vain 5,6 prosentilla eurooppalaisista aikuisista on digitaaliset perustaidot, puhumattakaan edistyneistä taidoista, joita nykypäivän kehittyvillä työmarkkinoilla tarvitaan.

Kuljetus- ja varastointiala tarkasteltavana

Edellisessä raportissa tarkasteltiin yksityiskohtaisesti rakennusalan työvoimapulaa, kun taas uusimmassa raportissa keskitytään kuljetus- ja varastointialaan, joka on ollut jo jonkin aikaa työvoimapulan aiheuttaman kriisin ytimessä. Etenkin rahdinkuljettajien määrä on koronapandemian jälkeen pysynyt pienenä, vaikka asiakkaiden tekemien tilausten määrä on kasvanut. Mistä tämä johtuu?

Alan kriisin on katsottu johtuvan pääasiassa siitä, että uusia – ja nuorempia – työntekijöitä ei ole onnistuttu rekrytoimaan. Eläkkeelle siirtymisen myötä vapautuneet paikat jäävät täyttämättä. Toimialan työoloja ei myöskään pidetä houkuttelevina. Pitkät työajat, sosiaalinen eristyneisyys ja turvallisuusongelmat saavat ihmiset miettimään kahdesti ennen uran valitsemista kuljetusalalta. Raportissa tuotiin esiin myös ongelmia, kuten pimeä työ ja näennäisitsenäinen ammatinharjoittaminen, jotka heikentävät alan mainetta ja tulevaisuudennäkymiä entisestään.

Tie eteenpäin

Raportin mukaan työvoimapulan ja työvoiman ylitarjonnan poistaminen edellyttää osaamiseen panostamista ja ihmisten valmistelemista erityisesti digitaaliseen vallankumoukseen. Osaamisunionin kaltaisilla aloitteilla parannetaan koulutuksen laatua, edistetään elinikäistä oppimista ja parannetaan siten työllistettävyyttä. Lisäksi luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologian koulutukseen osallistumisen lisääminen kaventaa näillä aloilla havaittuja ikään, sukupuoleen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen liittyviä eroja ja avaa mahdollisuuksia urakehitykseen.

Lisätietoa saa tutustumalla koko raporttiin täällä.

 

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

EURES:Kohti vuotta 2030: mitä työelämässä on luvassa?

EURES:Työntekijöitä tarvitsevien työpaikkojen löytäminen ja niihin kouluttautuminen

Euroopan komissio – Osaamisunioni

Euroopan työviranomainen:Labour shortages and surpluses in Europe 2023 (työvoimapula ja työvoiman ylitarjonta Euroopassa vuonna 2023)

Lisätietoja:

Euroopan työpaikkapäivät

Etsi EURES-neuvojaa

Eläminen ja työskentely EURES-maissa

EURESin työpaikkatietokanta

EURES-palvelut työnantajille

EURESin tapahtumakalenteri

Tulevat verkkotapahtumat

EURES Facebookissa

EURES X:ssä

EURES LinkedInissä

EURES Instagramissa

Aiheet
  • Työmarkkinauutiset/liikkuvuusuutiset
  • Uutiset/raportit/tilastot
Aiheeseen liittyvä(t) osio(t)
Sektori
  • Accomodation and food service activities
  • Activities of extraterritorial organisations and bodies
  • Activities of households as employers, undifferentiated goods- and services
  • Administrative and support service activities
  • Agriculture, forestry and fishing
  • Arts, entertainment and recreation
  • Construction
  • Education
  • Electricity, gas, steam and air conditioning supply
  • Financial and insurance activities
  • Human health and social work activities
  • Information and communication
  • Manufacturing
  • Mining and quarrying
  • Other service activities
  • Professional, scientific and technical activities
  • Public administration and defence; compulsory social security
  • Real estate activities
  • Transportation and storage
  • Water supply, sewerage, waste management and remediation activities
  • Wholesale and retail trade; repair of motor vehicles and motorcycles

Vastuuvapauslauseke

Artikkelien tarkoituksena on tarjota EURES-portaalin käyttäjille tietoa ajankohtaisista aiheista ja suuntauksista sekä herättää keskustelua ja keskustelua. Niiden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan työviranomaisen (ELA) tai Euroopan komission näkemystä. Lisäksi EURES ja ELA eivät tue edellä mainittuja kolmansien osapuolien verkkosivustoja.