Miten teknologiaa voi hyödyntää niin, että se ei muodostu häiriötekijäksi?

Toimistotyöläiset tuijottavat näyttöruutua helposti kahdeksankin tuntia päivässä. Työelämään juuri siirtyneelle tämä on suuri muutos. Opintojen aikana vaihtelua tulee luennoille menosta, kampusalueella käyskentelystä ja muistiinpanojen tekemisestä. Työpäivän päätyttyä moni todennäköisesti katsoo elokuvan tai televisiota tai pelaa videopelejä – ja käyttää taatusti puhelinta.

Teknologiasta on paljon hyötyä jokapäiväisessä elämässä. Kuitenkin tavassamme käyttää teknologiaa saattaa olla syytä huoleen. Tässä tutkimuksessa kerrotaan, että aikuiset EU:ssa viettävät näyttöruutujen ääressä kahdesta kolmeen tuntiin vuorokaudessa työajan ulkopuolella (ja monissa tapauksissa vieläkin kauemmin). Koska monet myös työskentelevät näyttöruutujen ääressä, ruutuaika kasvaa äkkiä huomattavaksi.

Puhelimista on tullut edistyksellisiä viihdekeskuksia. Ne tarjoavat sosiaalisen median, esimerkiksi TikTokin, kautta loputtomasti videoita, jotka on kohdennettu vastaamaan käyttäjän mielenkiinnonkohteita. Tämä tekee sosiaalisesta mediasta erityisen houkuttelevan ja samalla mahdollisen jatkuvan häiriön lähteen. Sosiaalisen median kulutustottumuksissa lyhyiden ja välittömästi palkitsevien videoiden suosio viittaa johonkin merkittävämpään suuntaukseen: ne saattavat olla merkki keskittymiskykymme rapautumisesta.

Vai olisiko niin, että teknologialla on keskittymiskykyä rapauttava vaikutus? Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että videopelejä erittäin edistyneellä tasolla pelaavien henkilöiden tarkkaavaisuus on huomattavasti parempi kuin muilla pelaajilla. Tutkimuksessa todettiin myös, että tietyntyyppisillä videopeleillä voidaan harjaannuttaa tarkkaavaisuuden kaltaisia vaativimpia kognitiivisia toimintoja erityisesti sellaisilla henkilöillä, jotka kärsivät jokapäiväiseen suorituskykyyn vaikuttavista tarkkaavaisuushäiriöistä. Toisin sanoen teknologia, tässä tapauksessa videopelit (oikealla tavalla käytettyinä), voi vaikuttaa myös myönteisesti keskittymiskykyyn.

Älypuhelimet mahdollistavat välittömän tiedonsaannin. Samalla ne kuitenkin tarjoavat välittömän pääsyn myös viihteeseen, kuten sosiaaliseen mediaan. Siksi puhelimista voi muodostua huomattava häiriötekijä, josta voi olla vaikea päästä eroon – etenkin jos selailuun on jo alkanut tärveltyä liikaa aikaa. Tästä voi aiheutua myös ongelmia, jos työ alkaa kärsiä selailusta. Jos siis huomaat tarttuvasi yhtenään puhelimeen, on ehkä hyvä muuttaa selailutottumuksia. Mutta miten ruuturiippuvuudesta pääsee eroon?

Ratkaisu saattaa yllättäen löytyä puhelimesta itsestään. Monissa nykyisissä älypuhelimissa voi tarkastaa ruutuajan ja kussakin sovelluksessa vietetyn ajan. Sovelluksia voi myös lukita ajastimella puhelimen asetuksista. Tällöin käyttäjä joutuu sisällön loputtoman selaamisen sijaan tarkkailemaan koukuttavissa sovelluksissa viettämäänsä aikaa, mikä järkevöittää sosiaalisen median käyttöä. Joissakin puhelimissa on jopa zen-tila, joka lukitsee puhelimen kokonaan. Kun häiriöttömyys on taattu, tehtäviin voi keskittyä ilman mahdollisuutta vitkasteluun.

Myös sen päättäminen, mitä laitetta käytät viihteeseen ja mitä työskentelyyn, voi auttaa. Voit esimerkiksi päättää, että puhelinta käytetään henkilökohtaisiin asioihin ja tietokonetta vain työhön tai opiskeluun.

Kun teknologiaa käytetään työssä tai opiskelussa, on luonnollista, että muu, mielenkiintoisempi sisältö vetää puoleensa. Tässä artikkelissa esiteltyjen menetelmien tavoitteena on luoda terveellisemmällä pohjalla olevia tapoja käyttää teknologiaa, jotta voit keskittyä työhön ja tuntea olosi tuottavammaksi ja rentoutuneemmaksi töiden jälkeen. Käyttämällä sosiaalista mediaa ja viihdettä palkintona voit luoda terveemmän suhteen laitteisiisi ja parantaa samalla keskittymiskykyäsi.

Yhteistyössä Euroopan ammatillisen liikkuvuuden EURES-portaalin kanssa

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Ovatko eurooppalaiset liimautuneina näyttöihinsä?

Toimintavideopelien pelaamisen vaikutus yliopisto-opiskelijoiden tarkkaavaisuuteen, ahdistuneisuuteen ja uneen

Lisätietoja:

Euroopan työpaikkapäivät

Hae EURES-neuvojaa ​

Eläminen ja työskentely EURES-maissa

EURESin työpaikkatietokanta

EURES-palvelut työnantajille

EURESin tapahtumakalenteri

Tulevat tapahtumat verkossa

EURES Facebookissa

EURES Twitterissä

EURES LinkedInissä