Siirry pääsisältöön
Logo
EURES (EURopean Employment Services)

Osaamisesi on avain parempaan tekoälytulevaisuuteen

Tekoälystä voi olla valtavasti hyötyä niin työssä kuin ja elämässä yleensäkin. Mutta se voi myös johtaa meidät pimeämmälle tielle. Lue kolmesta tulevaisuudennäkymästä, jotka voivat toteutua – kaikki riippuu siitä, mitä Eurooppa tekee nyt.

  • Uutisartikkeli
  • 11. toukokuuta 2026
  • Euroopan työviranomainen, Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto
  • Arvioitu lukuaika: 3 min

Kuvittele, että on vuosi 2040 – tulevaisuus, joka ei ole kovin kaukana. Tekoälyn ansiosta talous kukoistaa, uusia työpaikkoja syntyy runsaasti, oppiminen on joustavaa ja uutta tieoa on helposti saatavilla, minkä ansiosta ihmiset voivat edetä sujuvasti urapolullaan. Kuulostaa täydelliseltä, vai mitä? Mutta totta puhuen, jos Eurooppa ei tee oikeita ratkaisuja, sen tekoälytulevaisuus voi kääntyä aivan toisenlaiseksi – ja moni jää kelkasta. Tarkastellaan muutamaa ei niin ruusuista skenaariota.

Kaksi dystooppista skenaariota, joita emme todellakaan halua

Vuonna 2040 tekoäly on muuttanut työelämää niin paljon, että sitä ei enää tunnista. Hallitukset ja työnantajat eivät investoi työvoiman osaamisen kehittämiseen, vaan enimmäkseen jättävät työntekijät oman onnensa nojaan. Tästä hyötyvät vain teknologiaosaajat, kun taas toisilla on vaikeuksia pysyä työelämässä. Tämän seurauksena työelämästä syrjäytyneiden psyykkinen ja fyysinen terveys – samoin kuin talous – kärsivät.

Toisessa, vieläkin synkemmässä skenaariossa tekoälyteknologiat ja automaatio ovat vallanneet jokaisen osa-alueen elämästämme ja työstämme. Näissä skenaarioissa ei vain työpaikat, vaan koko yhteiskunta on muuttunut täysin. Muutama suuri toimija hallitsee tekoälyalaa ja vaikuttaa päätöksentekijöihin, talouteen ja yhteiskuntaan. Kun tekoäly ottaa haltuunsa suurimman osan tehtävistä, työpaikkoja katoaa kaikilla aloilla ja toimialoilla. Ja kun työvoimaa on tarjolla yllin kyllin, yritykset eivät enää välitä työntekijöidensä osaamisen kehittämisestä. Jälleen kerran työntekijät jäävät oman onnensa nojaan ja kamppailevat pysyäkseen teknologian kehityksen vauhdissa mukana. Ammattiliitoilla ei myöskään ole juurikaan valtaa, joten kukaan ei puolusta työntekijöiden oikeuksia ja etuja. Sääntelyä ja viranomaisten valvontaa ei ole riittävästi, joten valta on suurelta osin muutaman suuren toimijan käsissä, mikä uhkaa demokratiaa ja vahingoittaa ympäristöä.

Näissä kahdessa skenaariossa tekoälyvallankumous hyödyttää vain harvoja onnekkaita, ja teknologian haltuun ottaneiden ja tästä kehityksestä paitsi jäävien välinen kuilu kasvaa ammottavaksi. Kyse ei ole pelkästään siitä, että yksittäiset työntekijät eivät pysy kehityksen vauhdissa mukana, vaan kyse on järjestelmällisestä epäonnistumisesta, jossa järjestelmä päättää, kuka saa oppia ja kuka ei.

Hieman parempi skenaario? Niin kutsuttu menetetyn mahdollisuuden loukku

On myös toinen, vähemmän masentava skenaario, jossa tekoälyn käyttöönotto on vaatimatonta mutta vakaata. Kuulostaa turvalliselta, eikö? Ei aivan. Jos osaamisen kehittämiseen ei investoida asianmukaisesti, tämäkin vaatimaton polku johtaa siihen, että menetetään kultainen mahdollisuus innovointiin.

Tässä vuoden 2040 versiossa muutoksen vauhti saattaa olla hallittavissa, mutta siinä ei hyödynnetä täysimääräisesti tekoälyn potentiaalia sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden parantamiseksi. Työntekijöille hidas käyttöönotto tarkoittaa, että ne innostavat ja luovat työtehtävät, joita tekoälyn läpimurto yleensä synnyttää, saattavat jäädä kokonaan toteutumatta– ja ihmiset juuttuvat paikoilleen pysähtyneille työmarkkinoille. Mielenkiintoisimmat tehtävät menevät pienelle eliitille, jolloin muille jäävät rutiinitehtävät – ja hukkaan heitetty potentiaali. Työnantajat saattavat välttyä nopeiden muutosten aiheuttamalta kaaokselta mutta jäävät samalla paitsi tehokkuuseduista ja uusia tuotteista, jotka voisivat erottaa ne kilpailijoista. Tällöin vaarana on pysähtyneisyyden riski pelkästään siksi, että järjestelmä ei tue laajamittaista ja tarkoituksenmukaista tekoälyn käyttöönottoa.

Nämä skenaariot osoittavat, että osaamisen kehittäminen tulevaisuudessa riippuu tiimityöstä. Kannustamalla jatkuvaan osaamisen kehittämiseen EU voi luoda työvoimaa, joka on valmis tekoälyn aikakauteen – ja muuttaa teknologian kehityksen oikeudenmukaiseksi ja kestäväksi hyödyksi kaikille.

Lisää eri skenaarioista raportissa ” Preparing for 2040”. Haluatko lukea positiivisemmasta tekoälytulevaisuudesta? Tutustu artikkeliimme, jossa kerrotaan, miten tekoälyvallankumous avaa uusia mahdollisuuksia nuorille työnhakijoille.

 

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Preparing for 2040

Oletko nuori ja vasta aloittelemassa työuraasi? Tekoälyn vallankumous on sinua varten

Lisätietoja:

Euroopan työpaikkapäivät

Hae EURES-neuvojaa

Eläminen ja työskentely EURES-maissa

EURESin työpaikkatietokanta

EURES-palvelut työnantajille

EURESin tapahtumakalenteri

Tulevat tapahtumat verkossa

EURES Facebook

EURES Twitter

EURES LinkedIn

Aiheet
  • Liiketoiminta / Yrittäjyys
  • Työmarkkinauutiset/liikkuvuusuutiset
  • Uutiset/raportit/tilastot
  • Rekrytointitrendit
  • Nuoriso
Aiheeseen liittyvä(t) osio(t)
Sektori
  • Accomodation and food service activities
  • Activities of extraterritorial organisations and bodies
  • Activities of households as employers, undifferentiated goods- and services
  • Administrative and support service activities
  • Agriculture, forestry and fishing
  • Arts, entertainment and recreation
  • Construction
  • Education
  • Electricity, gas, steam and air conditioning supply
  • Financial and insurance activities
  • Human health and social work activities
  • Information and communication
  • Manufacturing
  • Mining and quarrying
  • Other service activities
  • Professional, scientific and technical activities
  • Public administration and defence; compulsory social security
  • Real estate activities
  • Transportation and storage
  • Water supply, sewerage, waste management and remediation activities
  • Wholesale and retail trade; repair of motor vehicles and motorcycles

Vastuuvapauslauseke

Artikkelien tarkoituksena on tarjota EURES-portaalin käyttäjille tietoa ajankohtaisista aiheista ja suuntauksista sekä herättää keskustelua ja keskustelua. Niiden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan työviranomaisen (ELA) tai Euroopan komission näkemystä. Lisäksi EURES ja ELA eivät tue edellä mainittuja kolmansien osapuolien verkkosivustoja.