Oletko valmistautunut nykyaikaisen työpaikan turvallisuusriskeihin?

Tiesitkö, että nykyään palopelastajilla on vain 3–5 minuuttia aikaa poistua turvallisesti palavasta rakennuksesta? Kolmekymmentä vuotta sitten aikaa oli 15 minuuttia – jopa viisi kertaa enemmän. Maailma muuttuu – käyttämämme rakennusmateriaalit, maapallon lämpeneminen, taudeille altistumisemme – kaikki nämä ja monet muut tekijät vaikuttavat terveyteemme ja työturvallisuuteemme. EU:n podcast-sarjan Just Europe jaksossa 12 tarkastellaan lähemmin työterveyttä ja -turvallisuutta ja sitä, mitä se merkitsee 2000-luvulla. Siinä tarkastellaan haasteita, joita kohtaamme matkalla kohti oikeudenmukaista ja osallistavaa Eurooppaa.

Maailma muuttuu, ja niin muuttuvat myös riskit

Nykyisin käytössä olevat erilaiset rakennusmateriaalit tekevät palontorjunnasta riskialttiimpaa. Rakennuksissa on nyt myös aurinkopaneeleja ja sähköenergiajärjestelmiä. Ei myöskään pidä unohtaa sähköautoja ja niiden aiheuttamia tulipaloja. Uusien teknologioiden myötä kaikille työntekijöille aiheutuu uusia vaaroja.

Kuten EU:n rahoittamassa EPHOR-hankkeessa mukana oleva tutkija Maria Albin selittää podcastissa, monet altistumiset liittyvät läheisesti toisiinsa, joten jos altistut yhdelle sairautta aiheuttavalle tekijälle, altistut usein samanaikaisesti myös muille sairauksia aiheuttaville tekijöille. Esimerkiksi rakennustyöntekijöiden tapauksessa näitä ovat hitsaushuurut, melu ja raskas fyysinen työ, ja nämä tekijät tietysti kasautuvat.

Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä vaikuttavat yhä enemmän muuttuviin työterveys- ja työturvallisuusriskeihin. EU-OSHAn pääjohtajan William Cockburn Salazarin mukaan joissakin Euroopan maissa joka kolmas työntekijä altistuu erittäin korkeille lämpötiloille tai erittäin huonolle ilmanlaadulle. Palopelastajat joutuvat torjumaan yhä useampia metsäpaloja, metsätalousalan työntekijät kohtaavat uusia hyttysten levittämiä tauteja, ja merituulipuistoja rakentavat ja korjaavat ammattisukeltajat altistuvat vaaroille, kuten korkeajännitteiselle sähkölle, kaapeleihin sotkeutumiselle sekä vedenpaineesta johtuville sairauksille.

Miten hyvät valmiudet meillä on nykyään hallita tällaisia yhteisaltistumisia? Euroopan riippumattomien ammattiliittojen keskusjärjestön (ETUC) pääsihteerin Klaus Heegerin mukaan on helppoa sanoa, että vaaralle altistumista voidaan rajoittaa yksinkertaisesti muuttamalla työvuoroja, käyttämällä asianmukaisia varusteita ja hyödyntämällä tekoälyä työn organisoinnin parantamiseksi. Hänen mielestään ongelmia syntyy silloin, kun altistumista ei voida enää vähentää – kun haasteena on määrittää, mitä vielä voidaan tehdä riskin rajoittamiseksi.

Mitentyöympäristöstä voi tehdä entistä turvallisemman

Kansainvälisen työnantajaorganisaation neuvonantajan Robert Marinkovicin mielestä ihmelääkettä ei ole. On kuitenkin tärkeää, että käytössä on tiedonkeruujärjestelmä ja diagnostiikkatyökalut, että työntekijöiden ja työnantajien välillä vallitsee hyvä viestintäkulttuuri ja että työympäristö on sellainen, jossa työntekijät uskaltavat tuoda esiin ongelmia.

Lyhyesti sanottuna tavoitteena turvalliseen ja terveelliseen työhön tarvitaan

työhön liittyvien riskien arviointia
työntekijöiden kuulemista (he tuntevat kohtaamansa riskit paremmin kuin kukaan muu)
ehkäisytoimenpiteiden toteuttamista
työntekijöiden terveyden seurantaa ja
koulutuksen tarjoamista ja hätätilanteisiin varautumista.

Haluatko tietää lisää terveellisen työympäristön luomisesta? Lue lisää siitä, miten digitaaliteknologioilla voidaan edistää työterveyttä ja -turvallisuutta.

Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Just Europe

EU-OSHA

EPHOR-hanke

Itseajavista traktoreista tekoälyrobotteihin:entistä terveellisempiä työpaikkoja EU:ssa

Lisätietoja:

Euroopan työpaikkapäivät

Etsi EURES-neuvojaa

Eläminen ja työskentely EURES-maissa

EURESin työpaikkatietokanta

EURES-palvelut työnantajille