Jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä yritysten ja julkisten palvelujen on investoitava enemmän pitkälle kehittyneeseen digitaaliteknologiaan, kuten mobiiliviestintään, pilvipalveluihin, massadatan analysointiin ja älylaitteisiin. Euroopan komission asiakirjan mukaan digitaaliteknologian ammattilaisten kysyntä on lisääntynyt neljällä prosentilla vuodessa viimeisten kymmenen vuoden aikana.
EU:n toimintalinjoissa on kiinnitetty viime vuosina enemmän huomiota tieto- ja viestintätekniseen osaamiseen ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden työllistymiseen. Hiljattain päivitetyssä digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa korostetaan, että toimintalinjat on suunniteltava niin, että niillä lisätään työmarkkinoiden vakautta Euroopassa ja parannetaan EU:n kilpailuasemaa. Siksi on ensisijaisen tärkeää seurata tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden työllistymistä, kuten Eurostatin artikkelissa todetaan. Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston teettämän selvityksen mukaan esimerkiksi ottamalla käyttöön pilvipalveluja voitaisiin luoda noin 2,5 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Pilvipalveluissa tietoja ja ohjelmia varastoidaan ja käytetään internetin kautta käyttäjän kovalevyn tai paikallisen varastointilaitteen sijasta.
Eurostatin tietojen mukaan tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoina työskenteli vuonna 2015 noin 8 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa 3,5 prosenttia EU:n kokonaistyöllisyydestä. Viime vuosina tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden lukumäärä ja heidän osuutensa kokonaistyöllisyydestä ovat kasvaneet jatkuvasti. Euroopan digitaalialan tilannekatsauksesta 2017 käy ilmi, että tieto- ja viestintätekniikan alan työpaikkojen osuus kokonaistyöllisyydestä kasvoi 35 prosenttia vuosina 2005–2015.
Yrityksillä ympäri Eurooppaa on kuitenkin vaikeuksia löytää tarvitsemiaan TVT-alan asiantuntijoita. Edellä mainitussa digitaalialan tilannekatsauksessa komissio ennusti, että TVT-asiantuntijoiden kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu kasvaa 373 000 henkilöstä, jonka suuruinen se oli vuonna 2005, noin 500 000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Tästä aiheutuu digitaalisen osaamisen vajetta.
TVT-osaamisen vajeeseen puuttuminen
Komissio perusti vuonna 2016 osana uuden osaamisen ohjelmaa Euroopalle digitaalista osaamista ja työpaikkoja edistävän koalition varmistaakseen, että EU:n kansalaisille on tarjolla oikeanlaista koulutusta, osaamista ja tukea. Koalitio tukee yhteistyötä muun muassa koulutuksen, työllisyyden ja teollisuuden alojen sidosryhmien välillä, jotta voidaan parantaa sekä tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisten että laajemman väestön digitaalista osaamista.
Koalitio tukee myös komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston Digital Opportunity traineeships -aloitetta. Drop'pin@EURES -foorumin isännöimällä aloitteella pyritään vahvistamaan digitaalista osaamista tarjoamalla kansainvälisiä harjoittelupaikkoja jopa 6 000 opiskelijalle ja vastavalmistuneelle vuosina 2018–2020.
Mitkä ovat kysytyimmät uudet tieto- ja viestintätekniset taidot?
Euroopan tieto- ja viestintätekniikan toimialaa edustavan DIGITALEUROPE-järjestön artikkelin mukaan kysytyimpiä osaamisaloja ovat seuraavat:
- digiturvallisuus
- yritysverkostot
- massadatan analysointi
- esineiden internet
- mobiiliteknologiat
- pilvipalvelut
- liiketoiminnan muutoksenhallinta
- välimuistitietokannat
- integroitu tuotepalvelu
- älyverkkoteknologiat ja uudet rajapinnat.
The Harvey Nash/KPMG CIO Survey 2017 -kyselytutkimuksen raportissa vuodelta 2017 puolestaan todettiin, että kysytyimpiä TVT-taitoja ovat massadata ja analysointi, liiketoiminta-analyysi ja yritysarkkitehtuuri. Raportin mukaan kaikesta teknologiaosaamisesta eniten vuonna 2017 lisääntyi yritysarkkitehtuurin kysyntä. Massadata ja analysointi olivat edelleen kysytyimmät osaamisalueet 42 prosentin kysynnällä, joka oli 8 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna.
Suurimmat tieto- ja viestintätekniikan alan työllistäjät Euroopassa
Euroopan digitaaliteknologian tilannekatsauksen 2017 mukaan TVT-alan asiantuntijoiden työllisyys lisääntyi merkittävästi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vuosina 2005–2015. Eniten kasvua oli Saksassa, Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa. Tilannekatsauksen mukaan vuonna 2015 TVT-alan asiantuntijoiden osuus kokonaistyöllisyydestä oli suurin Suomessa (6,5 prosenttia) ja Ruotsissa (6,1 prosenttia) sekä Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (molemmissa 5 prosenttia).
Eniten tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita työllistää Yhdistynyt kuningaskunta (1,54 miljoonaa vuonna 2015), vaikka Saksassa TVT-alan työpaikkojen määrä (1,47 miljoonaa) on lähes kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana.
Aiheeseen liittyviä linkkejä:
DIGITALEUROPE ja Euroopan komission osaamisstrategia 2016
Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia
Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston teettämä selvitys
Euroopan digitaaliteknologian tilannekatsaus 2017
Uuden osaamisen ohjelma Euroopalle
Harvey Nashin ja KPMG CIO:n kyselytutkimus 2017
Lisätietoja:
Etsi EURES-henkilöstöä
Elin- ja työolot EURES-maissa
EURESin työpaikkatietokanta
EURES-palvelut työnantajille
EURESin tapahtumakalenteri
Tulevat online-tapahtumat
EURES Facebookissa
EURES Twitterissä
EURES LinkedInissä
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 2. toukokuuta 2018
- Laatijat
- Euroopan työviranomainen | Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto
- Aiheet
- Liiketoiminta / Yrittäjyys
- Ulkopuoliset sidosryhmät
- Vinkkejä
- Työmarkkinauutiset/liikkuvuusuutiset
- Uutiset/raportit/tilastot
- Rekrytointitrendit
- Nuoriso
- Aiheeseen liittyvä(t) osio(t)
- Sektori
- Accomodation and food service activities
- Activities of extraterritorial organisations and bodies
- Activities of households as employers, undifferentiated goods- and services
- Administrative and support service activities
- Agriculture, forestry and fishing
- Arts, entertainment and recreation
- Construction
- Education
- Electricity, gas, steam and air conditioning supply
- Financial and insurance activities
- Human health and social work activities
- Information and communication
- Manufacturing
- Mining and quarrying
- Other service activities
- Professional, scientific and technical activities
- Public administration and defence; compulsory social security
- Real estate activities
- Transportation and storage
- Water supply, sewerage, waste management and remediation activities
- Wholesale and retail trade; repair of motor vehicles and motorcycles