Työmarkkinatietoa: Ruotsi

Kansallinen taso - Ruotsi

^{* Kertomuksessa käytettyjen vuosilukujen vaihtelun syynä on se, että tiedot perustuvat kustakin indikaattorista joulukuussa 2024 saatavilla olleisiin ajantasaisimpiin tietoihin.}

Työmarkkinat

Ruotsin väkiluku oli noin 10,6 miljoonaa henkilöä 1. tammikuuta 2024. Bruttokansantuote asukasta kohti oli 53 700 euroa vuonna 2022. Se on 51,7 prosenttia enemmän kuin EU:n 27 jäsenvaltion keskimääräinen bruttokansantuote asukasta kohti (35 400 euroa). Vuosina 2018–2022 BKT asukasta kohden kasvoi 16 prosenttia.

^{Note: nama_10r_2gdp, Statistics | Eurostat (europa.eu)}

Ruotsin työmarkkinoilla oli vuonna 2023 yli 5,8 miljoonaa työllistä. Työllisyysaste oli 77,4 prosenttia, mikä on 7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvo ja lähes sama kuin vuonna 2018. Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 75,6 prosenttia, miesten työllisyysaste 79,1 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 44,8 prosenttia, eli kaikki ovat korkeammat kuin EU:n keskiarvo.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, data refer to working age population (15-64), youth age group (15-24)  Statistics | Eurostat (europa.eu)}

Työttömyysaste oli vuonna 2023 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2022. Työttömyysaste palasi vuonna 2023 pandemiaa edeltävälle tasolle, mikä oli 6,5 prosenttia vuonna 2018 ja 7 prosenttia vuonna 2019. Työttömyysaste vaihteli verrattuna EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvoon. Vuonna 2018 se oli 6,5 prosenttia, eli alle EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvon. Työttömyysaste oli korkeampi kuin EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvo vuosina 2019 (7 %), 2020 (8,5 %), 2021 (9,1 %), 2022 (7,6 %) ja 2023 (7,8 %). Vuonna 2023 työttömyysaste oli Ruotsissa 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvo.

Työvoimasta 73,7 prosenttia oli vuonna 2023 peräisin Ruotsista, 5,7 prosenttia muista EU:n jäsenvaltioista ja 19,8 prosenttia kolmansista maista. EU27-maissa vuonna 2023 suurin osa työvoimasta oli peräisin omasta maasta (keskimäärin 85 %) ja keskimäärin pienempi osa työvoimasta on peräisin ulkomailta (4,3 % muista EU:n jäsenvaltioista ja 10,5 % kolmansista maista).

Vuonna 2022 suurin osa palkansaajista työskenteli tukku- ja vähittäiskaupan, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen (17,4 %), teollisuuden (16,4 %), rakentamisen (10,6 %) sekä hallinto- ja tukipalvelujen (8,9 %) aloilla. Lukumäärältään eniten yrityksiä on ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (22,4 %), tukku- ja vähittäiskaupan, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen (13,8 %) ja rakentamisen (13,2 %) aloilla.

Ruotsissa suurin osa työntekijöistä (46,1 prosenttia) työskenteli suurissa yrityksissä, joissa oli yli 250 työntekijää. Suurten yritysten osuus maan kaikista yrityksistä oli vain 0,2 prosenttia, mikä on vain 1 575 yritystä. Työntekijöistä 18 prosenttia työskenteli 50–249 työntekijän keskisuurissa yrityksissä, 17,3 prosenttia enintään 9 työntekijän mikroyrityksissä, 10,5 prosenttia 20–49 työntekijän pienyrityksissä, ja 8 prosenttia 10–19 työntekijän pienyrityksissä.

Avoinna olevat työpaikat

Ruotsissa ammattiryhmät, joissa oli eniten pulaa työntekijöistä, olivat seuraavat: Terveydenhuollon asiantuntijat, rakennus- ja rakennusalan työntekijät (sähköasentajia lukuun ottamatta) ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Seuraavissa ammattiryhmissä puolestaan työvoiman ylitarjontaa oli eniten: liike-elämän ja hallinnon ammattihenkilöt, kaivos-, rakennus-, teollisuus- ja kuljetusalan työntekijät sekä liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat.

Lue lisää työvoimapulasta ja työvoiman ylitarjonnasta Euroopassa: Labour shortages and surpluses in Europe 2023 | Euroopan työviranomainen (europa.eu)

Avointen työpaikkojen osuus

Avointen työpaikkojen osuus (avointen työpaikkojen määrä prosentteina prosenttina kaikista työpaikoista, sekä täytetyistä että avoimista) oli vuonna 2023 2,8 prosenttia teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelualalla, mikä lähestulkoon vastaa EU27:n keskiarvoa. Osuus on noussut 0,3 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna, ja se on edelleen korkeampi kuin ennen vuotta 2020, jolloin se oli vain 2,4 prosenttia.

^{Note: jvs_a_rate_r2, Statistics | Eurostat}

Avointen työpaikkojen osuus oli suurin seuraavilla aloilla: terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutus, taiteet, viihde ja virkistys, julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, hallinto- ja tukipalvelut.

^{Note: jvs_a_rate_r2, Statistics | Eurostat}

Laajalti käytetyt työpaikkaportaalit

Palkat

Vähimmäispalkka

Ruotsissa ei ollut vuonna 2024 lakisääteistä vähimmäispalkkaa. Palkkataso asetetaan työehtosopimusneuvotteluissa. Koska työehtosopimusten kattavuus osuus on Ruotsissa korkea, 88 prosenttia (OECD-ICTWSS), suurinta osaa työntekijöistä koskee jonkinlainen vähimmäispalkkataso.

Keskimääräiset kuukausiansiot brutto- ja nettomääräisinä

Yksin elävän henkilön keskimääräiset bruttoansiot vuonna 2023 olivat 3715 euroa, kun EU27:n keskiarvo oli 3 417 euroa. Vastaava nettopalkka Ruotsissa oli 2 827 euroa ja EU27:ssä 2 351 euroa. Vuoteen 2018 verrattuna keskimääräiset bruttokeskiansiot ovat kasvaneet Ruotsissa 2,2 prosenttia ja EU27:ssä 19,8 prosenttia. Samana ajanjaksona nettopalkat ovat nousseet Ruotsissa 3,8 prosenttia ja EU27:ssä 22,1 prosenttia.

^{Note: earn_nt_net, Single person earning 100% average, annual rates transformed into 12 monthly payments. Statistics | Eurostat (europa.eu)}

Kehityssuuntaukset

Siirry suoraan Ikääntyvä työvoima | Vihreä siirtymä | Etätyö| Työttömyys

Ikääntyvä työvoima

Kuten monissa Euroopan maissa, myös Ruotsissa työvoima ikääntyy. Työvoiman ikääntymisestä on muodostumassa yhä suurempi haaste, kun syntyvyys pysyy verrattain alhaisena ja maahanmuutto vähenee. Alueelliset erot ovat merkittäviä: maaseudulla työvoiman ikääntyminen aiheuttaa enemmän huolta, ja monilla harvaan asutuilla seuduilla väestö myös vähenee. Tällaisilla alueilla työvoimapulan odotetaan lisääntyvän erityisesti julkisella sektorilla.

Vihreä siirtymä

Vihreä siirtymä on kansainvälinen suuntaus, jolla on merkittävä vaikutus Ruotsin työmarkkinoihin. Ruotsin pohjoisosissa tuuli- ja vesivoiman kaltaiset uusiutuvat energialähteet yhdistettyinä valtaviin luonnonvaroihin tekevät alueesta vihreän siirtymän keskuksen. Ruotsin pohjoisosissa on jo luotu tuhansia uusia työllistymismahdollisuuksia, ja vihreän teollisuuden odotetaan kasvavan edelleen tulevina vuosikymmeninä, mikä lisää työvoiman kysyntää.

Etätyö

Vuonna 2023 31 % Ruotsin työllisistä työskenteli joskus kotoa käsin, kun vastaava luku EU27-maassa oli 13,3 %. Lisäksi 14,3 % Ruotsin työllisistä työskenteli yleensä kotoa käsin, kun EU27-maassa vastaava luku oli 8,9 %.

^{Note: lfsa_ehomp, Product - Datasets - Eurostat}

Työttömyys (esim. pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, naisten työttömyys, rakenteellinen työttömyys tai heikosti koulutettujen työttömyys)

Vaikka Ruotsin työmarkkinoilla on merkittävää työvoimapulaa, työttömyysaste on Ruotsissa korkeampi kuin monissa naapurimaissa. Noin 40 prosenttia Ruotsin työvoimapalveluihin rekisteröidyistä työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä (vähintään 12 kuukautta työttömänä). Pitkäaikaistyöttömien suuri määrä on Ruotsin julkisten työnvälityspalvelujen ensisijainen huolenaihe, ja tälle ryhmälle on suunnattu useita koulutus- ja työharjoittelutoimia.

Tukholma

Tukholmassa oli vuonna 2023 yhteensä 2 440 027 asukasta, mikä vastaa noin 23,2 prosenttia Ruotsin väestöstä.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden Tukholmassa oli 202,8 prosenttia EU-27:n keskiarvosta, ja selvästi enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo (151,7 prosenttia).

Tukholman pääkaupunkialue on Ruotsin suurin lääni. Alueelle on ominaista merkittävä palvelusektori. Monien suurien ruotsalaisten yritysten päätoimipaikka Tukholman läänissä. Tukholman läänin työmarkkinat ovat pitkälti yhteiset Uppsalan läänin ja Södermanlandin läänin kanssa, sillä näistä lääneistä käydään töissä Tukholman läänissä.

Tukholman työmarkkinoilla työskenteli vuonna 2023 yli 1 429 700 henkilöä. Aktiivisesta työväestöstä 54,5 prosentilla oli korkeakoulutus, 32,4 prosentilla ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 12,5 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Tukholman työllisyysaste oli 67,1 prosenttia vuonna 2023, mikä on 4,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsin valtakunnallinen keskiarvo ja vastaa vuoden 2022 lukuja.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 64,7 prosenttia, miesten työllisyysaste 69,6 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 43,8 prosenttia. Naisten ja miesten työllisyysasteet olivat kansallisen keskiarvon yläpuolella, kun taas nuorten työllisyysaste oli valtakunnallisen keskiarvon alapuolella.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Työttömyysaste Tukholmassa oli vuonna 2023 oli 6,9 prosenttia, mikä vastaa kyseisen vuoden valtakunnallista keskiarvoa ja edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Avoinna olevat työpaikat

Tukholman läänissä on paljon avoimia työpaikkoja tietotekniikan ja terveydenhuollon ammateissa. Eniten kysyntää on muun muassa ohjelmistokehittäjille, järjestelmäanalyytikoille ja terveydenhuollon työntekijöille, kuten sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille. Myös vähittäiskaupan, koulutuksen ja rakentamisen kaltaisilla aloilla on paljon avoimia työpaikkoja. Tietotekniikka-alalla kysyntää on verkkoinsinööreille ja kyberturvallisuuden asiantuntijoille. Terveydenhuoltoalalla on suurin kysyntä kätilöistä, fysioterapeuteista ja yleislääkäreistä. Koulutusalan työntekijöistä, kuten varhaiskasvatuksen opettajista ja lukion opettajista, on jatkuvasti pulaa. Myös julkishallinnon ja logistiikan aloilla on enenevässä määrin mahdollisuuksia.

Pulaa työntekijöistä

Tukholman läänissä on kysyntää tietotekniikan asiantuntijoille, kuten kyberturvallisuusalan asiantuntijoille ja järjestelmäkehittäjille. Terveydenhuollon työntekijöistä, kuten erikoislääkäreistä ja psykiatrisista sairaanhoitajista, on pulaa. Rakennusalalla tarvitaan sertifioituja putkimiehiä ja telineasentajia. Koulutusalalla on pulaa varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista. Myös kuljetusalan työntekijöille, kuten linja-auton- ja taksinkuljettajille, on kysyntää.

Työvoiman ylitarjonta

Tukholman läänissä on työvoiman liikatarjontaa keskeisillä aloilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla on ylitarjontaa toimistotyöntekijöistä, kuten hallintoavustajista ja palkanlaskijoista. Tietotekniikka-alalla on ylitarjontaa järjestelmänvalvojista ja käytön tukihenkilöistä. Majoitus- ja ravitsemisalalla on ylitarjontaa kahvilatyöntekijöistä ja kylmäköistä. Kulttuuri- ja media-alalla valoteknikoiden tarjonta ylittää kysynnän. Sosiaalipalveluissa henkilökohtaisia avustajia ja nuoriso-ohjaajia on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Itäinen Keski-Ruotsi

Siirry suoraan Uppsalan lääni | Södermanlandin lääni | Itä-Götanmaan lääni | Örebron lääni | Västmanlandin lääni

Itäisessä Keski-Ruotsissa oli vuonna 2023 yhteensä1 763 645 asukasta, mikä vastaa noin 16,8 prosenttia Ruotsin väestöstä.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden itäisessä Keski-Ruotsissa oli 130,8 prosenttia EU27:n keskiarvosta, ja selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (151,7 prosenttia).

Itäisen Keski-Ruotsin työmarkkinoilla oli vuonna 2023 yli 929 800 työllistä. Aktiivisesta työväestöstä 42,1 prosentilla oli korkeakoulutus, 42,1 prosentilla ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 15,3 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Itäisen Keski-Ruotsin työllisyysaste oli 59,2 prosenttia vuonna 2023, mikä on 3,2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Ruotsin valtakunnallinen keskiarvo ja 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2022.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 56 prosenttia, miesten työllisyysaste oli 62,4 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 42,8 prosenttia, eli kaikki alle valtakunnallisen keskiarvon.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Itäisen Keski-Ruotsin työttömyysaste oli 9 prosenttia vuonna 2023, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallinen keskiarvo samana vuonna ja vastaa edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Uppsalan lääni

Uppsalan lääni sijaitsee maantieteellisesti lähellä Tukholman pääkaupunkialuetta, ja läänien välinen työmatkaliikenne on vilkasta. Uppsalassa sijaitseva Uppsalan yliopisto on Pohjoismaiden vanhin yliopisto, minkä vuoksi asukkaiden koulutustaso on suhteellisen korkea. Yliopisto ja monet yliopistoon liittyvät julkishallinnon työpaikat tekevät julkisesta sektorista tärkeän työnantajan läänissä.

Avoinna olevat työpaikat

Uppsalan läänissä avoimia työpaikkoja on erityisesti terveydenhuollon, koulutuksen ja biotekniikan aloilla. Terveydenhuollon alalla tarvetta on yleislääkäreille, sairaanhoitajille ja bioanalyytikoille. Koulutussektorilla tarvitaan peruskoulun opettajia. Kasvava bioteollisuus on luonut työmahdollisuuksia tutkijoille ja laboratorioteknikoille. Myös vähittäiskauppa-, hotelli- ja ravintola-alalla sekä rakennusalalla on jatkuvaa kysyntää työntekijöille. Erityisesti tarvetta on kassanhoitajille, hotellihenkilöstölle ja päteville ammattilaisille, kuten sähköasentajille ja kirvesmiehille.

Pulaa työntekijöistä

Uppsalan läänissä on pulaa työntekijöistä useilla toimialoilla. Terveydenhuollossa tarvitaan erityisesti erikoislääkäreitä, terveydenhoitajia ja röntgenhoitajia. IT-alalla tarvitaan paljon järjestelmäkehittäjiä ja verkkoinsinöörejä. Rakennusalan työntekijöistä, kuten sertifioiduista kattoasentajista ja maalareista, on pulaa. Koulutusalalla tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia. Valmistusteollisuudessa tarvitaan koneenkäyttäjiä, ja liikennealalla on pulaa linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajista.

Työvoiman ylitarjonta

Uppsalan läänissä on työvoiman liikatarjontaa monilla toimialoilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla on liikatarjontaa vastaanottovirkailijoista ja hallintoavustajista. IT-alalla on ylitarjontaa IT-järjestelmäasiantuntijoista ja IT-tukihenkilöistä. Majoitus- ja ravitsemisalan vastaanottovirkailijoista on ylitarjontaa. Luontoalan ammateissa kilpailu työpaikoista on kiristynyt puutarhureiden keskuudessa. Sosiaalipalveluissa lastenhoitajia ja henkilökohtaisia avustajia on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

Södermanlandin lääni

Södermanlandin läänin itäosat sijaitsevat maantieteellisesti lähellä Tukholman pääkaupunkialuetta, ja läänien välinen työmatkaliikenne on vilkasta. Södermanlandin läänin työmarkkinoilla on useita haasteita, sillä läänin kokonaistyöttömyysaste ja nuorisotyöttömyysaste ovat Ruotsin korkeimpien joukossa.

Avoinna olevat työpaikat

Södermanlandin läänissä on runsaasti avoimia työpaikkoja terveydenhuollon, koulutuksen ja logistiikan aloilla. Terveydenhuollossa tarvetta on yleissairaanhoitajille, kätilöille ja vanhustenhoidon asiantuntijoille. Opetusalalla kysyntää on peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten opettajille että erityisopettajille. Logistiikka ja varastointi-ala ovat kasvussa, minkä vuoksi kuorma-autonkuljettajille ja varastohenkilöstölle on kysyntää. Rakennusalalla tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä, kuten kirvesmiehiä ja sähköasentajia. Vähittäiskauppa ja ravintola-alalla haetaan myyntiassistentteja ja ravintolatyöntekijöitä.

Pulaa työntekijöistä

Södermanlandin läänissä työvoimapula näkyy selkeästi terveydenhuollossa, jossa terveydenhoitajille, psykologeille ja erikoislääkäreille on kysyntää. IT-alalla tarvitaan ohjelmistokehittäjiä ja IT-turvallisuusasiantuntijoita. Rakennusalan työntekijöistä, kuten sertifioiduista kirvesmiehistä ja putkimiehistä, on pulaa. Opetusalalla tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajia ja ammattiopettajia. Valmistusteollisuudessa on pulaa hitsaajista ja kokoonpanijoista, ja sosiaalipalveluissa tarvitaan sosiaalityöntekijöitä.

Työvoiman ylitarjonta

Södermanlandin läänissä työvoiman liikatarjontaa on useilla toimialoilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla vastaanottovirkailijoista ja työvoimavirkailijoista on liikatarjontaa. IT-alalla on ylitarjontaa IT-tukihenkilöistä ja järjestelmänvalvojista. Majoitus- ja ravitsemisalalla pizzanpaistajista ja hotellin vastaanottovirkailijoista on ylitarjontaa. Luontoalan työpaikoissa kilpailu työpaikoista on kiristynyt puutarhureiden ja maisemanhoitajien keskuudessa. Sosiaalipalveluissa on enemmän henkilökohtaisia avustajia ja vanhustenhoitajia kuin avoimia työpaikkoja.

Itä-Götanmaan lääni

Itä-Götanmaan läänissä on laaja palveluala, erityisesti läänin suurissa kaupungeissa, Norrköpingissa ja Linköpingissä. Linköpingissä sijaitsee myös Linköpingin yliopisto, joka on yksi Ruotsin suurimmista yliopistoista. Työttömyysasteet vaihtelevat läänin sisällä: koillisessa sijaitsevassa Norrköpingissä työttömyysaste on huomattavasti korkeampi kuin Ruotsissa keskimäärin, kun taas läänin lounaisosissa työttömyysaste ovat selvästi Ruotsin keskiarvoa alhaisempi.

Avoinna olevat työpaikat

Itä-Götanmaan läänissä on runsaasti avoimia työpaikkoja tietotekniikan, terveydenhuollon ja valmistusteollisuuden aloilla. IT-alan työntekijät, kuten ohjelmistokehittäjät ja järjestelmäanalyytikot, ovat erittäin kysyttyjä. Terveydenhuollossa tarvetta on sairaanhoitajille, fysioterapeuteille ja vanhustenhoidon asiantuntijoille. Valmistusteollisuus hakee koneenkäyttäjiä ja CNC-asiantuntijoita. Rakennusalalla puolestaan tarvitaan putkimiehiä ja sähköasentajia. Opetusalalla tarvetta on päteville opettajille erityisesti luonnontieteiden ja matematiikan aloilla. Kysyntää on myös vähittäiskauppa- ja palvelualan työntekijöille, kuten myyntiassistenteille ja asiakaspalveluedustajille.

Pulaa työntekijöistä

Itä-Götanmaan läänissä on pulaa terveydenhuollon työntekijöistä, kuten psykologeista, terveydenhoitajista ja radiologeista erikoislääkäreistä. IT-alalla on kysyntää ohjelmistokehittäjille ja verkkoinsinööreille. Rakennusaloilla tarvitaan sertifioituja putkimiehiä ja kirvesmiehiä. Opetusalalla ammattiopettajia ja varhaiskasvatuksen opettajia on liian vähän. Valmistusteollisuudessa on pulaa hitsaajista ja koneenkäyttäjistä. Myös kuljetusalan työntekijöille, kuten linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajille on kysyntää.

Työvoiman ylitarjonta

Itä-Götanmaan läänissä on työvoiman liikatarjontaa keskeisissä ammateissa. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla hallintoavustajien ja vastaanottovirkailijoiden määrä on liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla ylitarjontaa on järjestelmänvalvojista ja IT-käyttöasiantuntijoista. Majoitus- ja ravitsemisalalla kahvilatyöntekijöitä ja kylmäkköjä on enemmän kuin tarvitaan. Luontoalan työpaikoissa kilpailu työpaikoista on kiristynyt puutarhureiden keskuudessa. Sosiaalipalveluissa on enemmän henkilökohtaisia avustajia ja vanhustenhoitajia kuin avoimia työpaikkoja.

Örebron lääni

Örebron läänissä merkittävässä asemassa on Örebron kaupunki, jossa asuu yli puolet läänin väestöstä. Örebrossa sijaitsee myös Örebron yliopisto. Julkinen sektori on merkittävä työnantaja Örebron läänissä, esimerkiksi Ruotsin tilastokeskus sijaitsee läänissä. Valmistusteollisuus on myös hieman merkittävämpää Örebron läänissä verrattuna Ruotsin keskiarvoon. Palveluala sitä vastoin on pienempi kuin Ruotsissa keskimäärin.

Avoinna olevat työpaikat

Örebron läänissä, joka on teollisuuden ja logistiikan keskus, ammattitaitoisen työvoiman kysyntä on merkittävää. Terveydenhuoltoalalla tarvitaan sairaanhoitajia, lääkäreitä ja fysioterapeutteja vastaamaan kasvavan väestön tarpeisiin. Opetusalalla varhaiskasvatuksen opettajista ja aineenopettajista erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden alalla on pulaa. Örebron valmistusteollisuuden alan avoimissa työpaikoissa haetaan koneistajia, hitsaajia ja CNC-operaattoreita. Kuljetusalalla tarvitaan kuorma-autonkuljettajia ja varastohenkilökuntaa. IT-alan työntekijöiden, kuten ohjelmistokehittäjien ja järjestelmävastaavien, kysyntä ylittää tarjonnan alueen lisääntyvien digitalisaatiotoimien vuoksi. Myös hotelli- ja ravintola-alalla ja vähittäiskauppa-alalla tarvitaan palvelutyöntekijöitä, mikä kuvastaa Örebron talouden monimuotoisuutta.

Pulaa työntekijöistä

Örebron läänissä terveydenhuollon alalla on pulaa erityisesti terveydenhoitajista, erikoislääkäreistä ja fysioterapeuteista. Rakennusalalla tarvitaan päteviä katto- ja putkiasentajia. IT-alan työntekijöistä, kuten ohjelmistokehittäjistä ja järjestelmäanalyytikoista, on pulaa. Opetusalalla tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia, valmistusteollisuudessa puolestaan ajoneuvojen kokoonpanijoita ja koneistajia. Kuljetusalan työntekijöistä, kuten kuorma-autonkuljettajista ja taksinkuljettajista, on pulaa.

Työvoiman ylitarjonta

Örebron läänissä on työvoiman ylitarjontaa useilla aloilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla vastaanottovirkailijoiden ja työvoimavirkailijoiden määrä on liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla on ylitarjontaa järjestelmänvalvojista ja IT-tukihenkilöistä. Majoitus- ja ravitsemisalan vastaanottovirkailijoista on ylitarjontaa. Luontoalan ammateissa puutarhurit joutuvat kilpailemaan työpaikoista. Sosiaalipalveluissa on enemmän lastenhoitajia ja vanhustenhuollon työntekijöitä kuin avoimia työpaikkoja.

Västmanlandin lääni

Västmanlandin läänin työllisyysaste on yksi Ruotsin alhaisimmista ja työttömyysaste ja nuorisotyöttömyysaste yksi korkeimmista. Työmarkkinoille on ominaista valmistusteollisuuden suuri osuus: lähes 20 prosenttia alueen työväestöstä työskentelee valmistusteollisuudessa.

Avoinna olevat työpaikat

Västmanlandin läänissä on kasvava tarve terveydenhuolto- ja koulutusalan ammattilaisille. Sairaanhoitajien, lääkärien ja fysioterapeuttien kysyntä on kova koko läänissä. Valmistusteollisuus etsii myös erikoisosaajia, kuten CNC-operaattoreita ja sähköasentajia. Oppilaitokset etsivät aktiivisesti opettajia, erityisesti luonnontieteiden, tekniikan ja matematiikan alalla. Läänin keskeisen sijainnin vuoksi logistiikka- ja varastotyösektorilla on paljon avoimia työpaikkoja, mikä tekee Västmanlandista monipuolisten ammattimahdollisuuksien keskuksen.

Pulaa työntekijöistä

Västmanlandin läänissä on työvoimapulaa rakennusalalla. Pulaa on erityisesti pätevistä kirvesmiehistä ja putkimiehistä. Terveydenhuoltohenkilöstölle, kuten psykiatrisille sairaanhoitajille, fysioterapeuteille ja radiologeille, on kysyntää. IT-alalla kyberturvallisuusalan asiantuntijoista ja ohjelmistokehittäjistä on pulaa. Opetusalalla tarvitaan opettajia, kuten ammattiopettajia ja varhaiskasvatuksen opettajia. Valmistusteollisuudessa tarvitaan hitsaajia ja koneistajia.

Työvoiman ylitarjonta

Västmanlandin läänissä on työvoiman ylitarjontaa useilla aloilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla on ylitarjontaa toimistotyöntekijöistä, kuten hallintoavustajista ja palkanlaskijoista. IT-alalla on ylitarjontaa IT-järjestelmäasiantuntijoista ja IT-tukihenkilöistä. Majoitus- ja ravitsemisalalla kahvilatyöntekijöitä ja kylmäkköjä on enemmän kuin tarvitaan. Luontoalan työpaikoissa kilpailu työpaikoista on kiristynyt maisemanhoitajien keskuudessa. Sosiaalipalveluissa on enemmän henkilökohtaisia avustajia ja lastenhoitotyöntekijöitä kuin avoimia työpaikkoja.

Smoolanti ja saaret

Siirry suoraan Jönköpingin lääni | Kronobergin lääni | Kalmarin lääni | Gotlannin lääni 

Smoolannissa ja saarilla oli vuonna 2023 882 332 asukasta, mikä vastaa noin 8,4 prosenttia Ruotsin väestöstä.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli Smoolannissa ja saarilla 130,2 prosenttia EU27:n keskiarvosta ja selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (151,7 prosenttia).

Smoolannin ja saarten työmarkkinoilla oli vuonna 2023 yli 463 600 työllistä. Aktiivisesta työväestöstä 39,6 prosentilla oli korkeakoulutus, 43,5 prosentilla ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 16,5 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Smoolannin ja saarten työllisyysaste oli 60,6 prosenttia vuonna 2023, mikä on 1,8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Ruotsin valtakunnallinen keskiarvo ja vastaa vuoden 2022 lukuja.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 54,5 prosenttia, miesten työllisyysaste 66,5 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 46,5 prosenttia. Naisten työllisyysaste oli alle kansallisen keskiarvon, kun taas miesten ja nuorten työllisyysaste oli yli valtakunnallisen keskiarvon.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Smoolannin ja saarten työttömyysaste vuonna 2023 oli 6,8 prosenttia, mikä vastaa kyseisen vuoden valtakunnallista keskiarvoa sekä edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Jönköpingin lääni

Jönköpingin läänissä valmistusteollisuus muodostaa suurimman osan työmarkkinoista. Läänissä aktiiviväestöstä 22 prosenttia työskentelee valmistusteollisuudessa. Ruotsin keskiarvo on 12 prosenttia. Alueen suurimmassa kaupungissa on useita suuria työnantajia. Alue tunnetaan hyvin kuitenkin erityisesti pienyrityksistään, ja itsenäinen ammatinharjoittaminen on yleistä Jönköpingin läänissä.

Avoinna olevat työpaikat

Jönköpingin läänissä tarvitaan yhä enemmän työntekijöitä terveydenhuollon, teollisuuden ja koulutuksen aloilla. Terveydenhuollossa tarvetta on sairaanhoitajille, kätilöille ja fysioterapeuteille. Valmistusteollisuus etsii koneenkäyttäjiä ja tuotantotyöntekijöitä erityisesti metallityöalalla. Opetusalalla avoimia työpaikkoja on perus- ja keskiasteen koulujen opettajille. Logistiikka- ja varastointisektorilla työpaikkoja on avautunut erityisesti trukinkuljettajille ja kuorma-autonkuljettajille. Alueella on kysyntää myös vähittäiskauppa-, hotelli- ja ravintola- sekä rakennusalan työntekijöille.

Pulaa työntekijöistä

Jönköpingin läänissä on pulaa rakennusalan työntekijöistä, erityisesti pätevistä kirvesmiehistä ja maalareista. Terveydenhuoltohenkilöstölle, kuten terveydenhoitajille ja radiologeille, on kysyntää. IT-alan työntekijöistä, kuten ohjelmistokehittäjistä ja tietoturva-asiantuntijoista, on pulaa. Opetusalalla tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajia ja lukion opettajia. Valmistusteollisuudessa pulaa on kokoonpanijoista ja koneistajista. Sosiaalipalveluissa on kysyntää terveydenhoitopalvelun tarjoajille.

Työvoiman ylitarjonta

Jönköpingin läänissä työvoiman ylitarjontaa on useilla aloilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla työvoimavirkailijoiden ja palkanlaskijoiden määrä liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla IT-tukihenkilöiden ja IT-käyttöasiantuntijoiden tarjonta ylittää kysynnän. Majoitus- ja ravitsemisalalla on ylitarjontaa hotellien vastaanottovirkailijoista ja kahvilatyöntekijöistä. Valmistusteollisuudessa metalli-, kumi- ja muovituotteiden kokoonpanijoita on liikaa, ja turvallisuusalalla kilpailu työpaikoista on kiristynyt vartijoiden ja turvallisuusalan toimihenkilöiden keskuudessa.

Kronobergin lääni

Valmistusteollisuudella on tärkeä rooli Kronobergin läänissä. Yksi Ruotsin suurimmista yrityksistä, IKEA, on lähtöisin Kronobergin läänistä, ja se on edelleen tärkeä työnantaja alueella. Yritys työllistää paitsi Kronobergin läänin asukkaita, myös työntekijöitä ympäröivistä lääneistä. Alueen suurin kaupunki on Växjö, jossa sijaitsee Linnaeus-yliopisto.

Avoinna olevat työpaikat

Kronobergin läänissä on kysyntää terveydenhuollon, teollisuuden ja logistiikan alan työntekijöistä. Terveydenhuollossa tarvetta on sairaanhoitajille, kätilöille ja fysioterapeuteille. Valmistusteollisuudessa tarvetta on koneenkäyttäjille ja CNC-asiantuntijoille. Logistiikka-alalle etsitään kuorma-autonkuljettajia ja varastohenkilökuntaa. Opetusalalla erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden opettajien toimia on edelleen täyttämättä. Rakennusala tarvitsee edelleen kirvesmiehiä ja putkimiehiä. Vähittäiskaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla tarvitaan jatkuvasti myyntiassistentteja ja keittiöhenkilöstöä.

Pulaa työntekijöistä

Kronobergin läänissä rakennusalalla päteville putkimiehille ja kattoasentajille on kysyntää. Terveydenhuoltohenkilöstöstä, kuten erikoislääkäreistä ja röntgenhoitajista, on pulaa. Tarvetta on IT-alan ammattilaisille, kuten ohjelmistokehittäjille ja tietoturva-asiantuntijoille. Opetusalalla on pulaa ammatti- ja erityisopettajista. Valmistusteollisuudessa tarvitaan kokoonpanijoita ja hitsaajia. Kuljetusalan työntekijöiden, kuten linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajien, kysyntä on kova.

Työvoiman ylitarjonta

Kronobergin läänissä on työvoiman ylitarjontaa useilla aloilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla hallintoavustajien ja vastaanottovirkailijoiden määrä liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla IT-käyttöasiantuntijoiden ja järjestelmänvalvojien tarjonta ylittää kysynnän. Majoitus- ja ravitsemisalalla pizzanpaistajista ja hotellien vastaanottovirkailijoista on ylitarjontaa. Siivous- ja jätehuoltoalalla kierrätystyöntekijöiden määrä on liian suuri kysyntään nähden. Sosiaalipalveluissa henkilökohtaisia avustajia ja vanhustenhoitotyöntekijöitä on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Kuljetusalalla trukinkuljettajat joutuvat kilpailemaan työpaikoista.

Kalmarin lääni

Ruotsin itärannikolla sijaitsevassa Kalmarin läänissä palveluala muodostaa suhteellisen pienen osan työmarkkinoista. Sen sijaan valmistusteollisuuden osuus on alueella suurempi kuin muualla Ruotsissa. Öölanti, Ruotsin toiseksi suurin saari, on tärkeä osa Kalmarin lääniä. Kesäkuukausina Öölanti on suosittu matkailukohde, mikä tarjoaa merkittäviä työmahdollisuuksia kausityöläisille.

Avoinna olevat työpaikat

Kalmarin läänissä avoimia työpaikkoja on eniten terveydenhuollossa, opetusalalla ja maataloudessa. Terveydenhuollossa tarvetta on sairaanhoitajille, fysioterapeuteille ja lääkäreille. Opetussektorilla tarvitaan peruskoulun opettajia. Maataloudessa tarvitaan kausityöntekijöitä, kuten maataloustyöntekijöitä ja koneenkäyttäjiä. Vähittäiskaupassa ja ravintola-alalla on jatkuvasti avoimia työpaikkoja, muun muassa kassahenkilön ja keittiöapulaisen paikkoja. Rakennusalalla kysyntää on ammattityöntekijöille, kuten sähköasentajille ja putkimiehille.

Pulaa työntekijöistä

Kalmarin läänissä on pulaa rakennusalan työntekijöistä, kuten sertifioiduista kattoasentajista ja maalareista. Terveydenhuoltohenkilöstölle, kuten psykologeille, terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille, on kysyntää. IT-alalla tarvitaan ohjelmistokehittäjiä ja järjestelmäanalyytikkoja. Opetusalalla on pulaa varhaiskasvatuksen opettajista. Valmistusteollisuudessa tarvitaan ajoneuvojen kokoonpanijoita ja koneenkäyttäjiä. Kuljetusalalla on pulaa linja-auton- ja taksinkuljettajista.

Työvoiman ylitarjonta

Kalmarin läänissä on työvoiman ylitarjontaa monilla eri toimialoilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla on liikatarjontaa hallintoavustajista ja palkanlaskijoista. IT-alalla järjestelmänvalvojien ja IT-tukihenkilöiden tarjonta ylittää kysynnän. Majoitus- ja ravitsemisalalla kahvilatyöntekijöitä ja kylmäkköjä on enemmän kuin tarvitaan. Luontoalan ammateissa ulkotyötehtävissä muun muassa puutarhurien ja maisemanhoitajien keskuudessa kilpailu työpaikoista on kiristynyt. Sosiaalipalveluissa on enemmän henkilökohtaisia avustajia ja lastenhoitotyöntekijöitä kuin avoimia työpaikkoja.

Gotlannin lääni

Gotlanti on saari Itämerellä, ja Gotlannin lääni koostuu vain yhdestä kunnasta, joka kattaa koko saaren. Gotlannin lääni on Ruotsin harvimmin asuttu lääni. Alueen maantieteellisen sijainnin vuoksi kulkuyhteydet lääniin ja sieltä pois ovat rajalliset. Työmarkkinat eroavat keskiarvosta monin tavoin. Julkinen sektori ja maataloussektori työllistävät Gotlannin läänissä suuremman osuuden väestöstä kuin missään muussa läänissä. Matkailu on kolmas merkittävä toimiala Gotlannin läänissä, mikä näkyy kausityön keskeisenä roolina kesäkuukausina.

Avoinna olevat työpaikat

Gotlannin työmarkkinoilla on erityistä kysyntää terveydenhuollon- ja opetusalojen työntekijöille. Erityisesti avoimia työpaikkoja on sairaanhoitajille, peruskoulun alempien luokkien opettajille ja varhaiskasvatuksen opettajille. Rakennusalalla ammattityöntekijöiden, kuten kirvesmiesten ja sähköasentajien, kysyntä on kova. Saari on suosittu matkailukohde, joten matkailu- ja palvelualoilla tarvitaan kokkeja, hotellihenkilökuntaa ja tarjoilijoita. Nämä avoimet työpaikat heijastavat sekä kausittaisia trendejä että pitkäaikaista tarvetta terveydenhuollon ja koulutuksen ammattilaisille paikallisen yhteisön tukemiseksi.

Pulaa työntekijöistä

Gotlannissa on pulaa työntekijöistä eri toimialoilla. Rakennusalalla tarvitaan sertifioituja putkimiehiä, kirvesmiehiä ja maalareita. Terveydenhuollossa tarvitaan psykologeja, fysioterapeutteja ja vanhustenhoitajia. IT-alan ammattilaisista, kuten järjestelmäkehittäjistä, on pulaa. Opetusalalla on pulaa varhaiskasvatuksen opettajista ja lukion opettajista. Valmistusteollisuudessa tarvitaan koneistajia ja kokoonpanijoita. Sosiaalipalveluissa tarvetta on terveydenhoitopalvelujen tarjoajille ja sosiaalityöntekijöille.

Työvoiman ylitarjonta

Gotlannin läänissä on työvoiman ylitarjontaa useilla toimialoilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla palkanlaskijoiden ja työvoimavirkailijoiden määrä on liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla järjestelmänvalvojat ja IT-tukihenkilöt joutuvat kilpailemaan työpaikoista. Majoitus- ja ravitsemisalalla on ylitarjontaa vastaanottovirkailijoista ja kylmäköistä. Luontoalan työpaikoissa kilpailu on kiristynyt puutarhureiden keskuudessa. Kuljetusalalla on ylitarjontaa logistiikkakoordinaattoreista ja trukinkuljettajista.

Etelä-Ruotsi

Siirry suoraan Blekingen lääni | Skånen lääni

Etelä-Ruotsissa oli vuonna 2023 yhteensä 1 573 064 asukasta, mikä vastaa noin 15 prosenttia Ruotsin väestöstä.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli Etelä-Ruotsissa 128,5 prosenttia EU27:n keskiarvosta ja selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (151,7 prosenttia).

Vuonna 2023 Etelä-Ruotsin työmarkkinoilla oli yli 865 000 työllistä. Aktiivisesta työväestöstä 47,2 prosentilla oli korkeakoulutus, 38,6 prosentilla ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 13,6 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Etelä-Ruotsin työllisyysaste oli 61,5 prosenttia vuonna 2023, mikä vastaa valtakunnallista keskiarvoa ja on 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi vuoteen 2022 verrattuna.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 58,8 prosenttia, miesten työllisyysaste 64,2 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 40,5 prosenttia, eli kaikki valtakunnallisen keskiarvon alapuolella.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Etelä-Ruotsin työttömyysaste oli 9,3 prosenttia vuonna 2023, mikä on 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallinen keskiarvo samana vuonna ja vastaa edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Blekingen lääni

Blekingen lääni on pinta-alaltaan Ruotsin pienin ja väkiluvultaan kolmanneksi pienin lääni. Läänille leimallista on mittava valmistusteollisuus, erityisesti puolustusteollisuudessa ja autonvalmistuksessa. Ruotsin asevoimat ovat tärkeä työnantaja: sekä merivoimat että ilmavoimat toimivat Blekingen läänissä. Palvelualan osuus Blekingen läänin työmarkkinoista on pienempi kuin missään muussa läänissä.

Avoinna olevat työpaikat

Blekingessä tarvitaan kipeästi päteviä terveydenhuollon ja tietotekniikan ammattilaisia. Avoimien työpaikkojen tarjonta on vakaata sairaanhoitajille, vanhustenhuollon työntekijöille ja yleislääkäreille. Kasvava teknologia-ala on luonut mahdollisuuksia ohjelmistokehittäjille ja IT-järjestelmäasiantuntijoille. Läänissä on myös merkittävä pula sähköasentajista ja putkimiehistä, ja opettajia tarvitaan jatkuvasti kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla. Tämä tasapaino heijastelee alueen kaksitahoista suorittavien ammattien ja palveluammattien työntekijöiden tarvetta.

Pulaa työntekijöistä

Blekingen läänissä on pulaa työntekijöistä useilla aloilla. Valmistusteollisuudessa on kysyntää koneenhoitajille, ajoneuvojen kokoonpanijoille ja teollisuusmaalareille. Myös asennus- ja huoltoalan työntekijöistä, kuten huoltosähköasentajista ja ajoneuvomekaanikoista, on pulaa. Terveydenhuollossa tarvitaan lääkäreiltä, päivystyssairaanhoitajia sekä suuhygienistejä. IT-alan työntekijöistä, kuten ohjelmistokehittäjistä ja verkkoteknikoista, on pulaa. Opetusalalla tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajia.

Työvoiman ylitarjonta

Blekingen läänissä on työvoiman liikatarjontaa monissa ammateissa. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla hallintoavustajien ja palkanlaskijoiden määrä liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla IT-käyttöasiantuntijoiden ja järjestelmävastaavien keskuudessa kilpailu työpaikoista on kiristynyt. Majoitus- ja ravitsemisalalla kahvilatyöntekijöistä ja ravintolahenkilökunnasta on liikatarjontaa. Valmistusteollisuudessa elintarviketuotannon CNC-operaattoreiden ja koneenkäyttäjien määrä liian suuri kysyntään nähden. Turvallisuusalalla on ylitarjontaa vartijoista ja turvallisuusalan toimihenkilöistä. Luontoalan ammateissa puutarhureiden määrä on liian suuri kysyntään nähden.

Skånen lääni

Ruotsin eteläisimmässä läänissä Skånessa on useita työmarkkinahaasteita. Skånen läänissä on sekä yksi Ruotsin korkeimmista kokonaistyöttömyysasteista että yksi korkeimmista nuorisotyöttömyysasteista. Skånen lääni on osa Suur-Kööpenhaminaa, sillä alueen suurin kaupunki Malmö on yhteydessä Tanskan pääkaupunkiin Öresundin sillan kautta. Silta ja lautat läänin luoteisosassa mahdollistavat laajamittaisen rajat ylittävät työmatkaliikenteen.

Avoinna olevat työpaikat

Skåne on vilkas alue, jossa on monenlaisia teollisuudenaloja ja huomattava kysyntä terveydenhuollon ammattilaisille, kuten sairaanhoitajille, lääkäreille ja vanhustenhoitajille. Opetusalalla on pulaa opettajista, erityisesti luonnontieteiden, tekniikan ja matematiikan sekä varhaiskasvatuksen alalla. Skånen kasvavalla IT-alalla on avoimia työpaikkoja ohjelmistokehittäjille, IT-asiantuntijoille ja verkkoinsinööreille. Läänin strategisen sijainnin ansiosta alueella menestyy logistiikka- ja kuljetusala, jolla tarvitaan kuljettajia ja varastohenkilökuntaa Majoitus- ja ravitsemisala etsii kokkeja ja hotellihenkilökuntaa, mikä kuvastaa alueen roolia matkailun keskuksena. Rakennusalan avoimet työpaikat, kuten sähköasentajat ja kirvesmiehet, korostavat entisestään Skånen talouden dynaamisuutta.

Pulaa työntekijöistä

Skånen läänissä on pulaa rakennusalan työntekijöistä, erityisesti sertifioiduista kattoasentajista ja kirvesmiehistä. Terveydenhuoltoalalla tarvitaan lääkäreitä, röntgenhoitajia ja fysioterapeutteja. IT-osaajille, kuten ohjelmistokehittäjille ja verkkoteknikoille, on kysyntää. Valmistusteollisuudessa tarvitaan kokoonpanijoita ja koneistajia. Opetusalalla on pulaa varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista.

Työvoiman ylitarjonta

Skånen läänissä on työvoiman liikatarjontaa monissa ammateissa. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla palkanlaskijoiden ja hallintoavustajien määrä liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla kilpailu työpaikoista on kiristynyt järjestelmänvalvojien ja IT-tukihenkilöiden keskuudessa. Majoitus- ja ravitsemisalalla on ylitarjontaa kahvilatyöntekijöistä ja tarjoilijoista. Kulttuuri- ja media-alalla valoteknikkoja ja museoamanuensseja on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Kuljetusalalla ylitarjontaa trukinkuljettajista ja logistiikkakoordinaattoreista.

Länsi-Ruotsi

Siirry suoraan Hallandin lääni | Länsi-Götanmaan lääni

Länsi-Ruotsissa asui 2 101 461 asukasta, mikä vastaa noin 20:tä prosenttia Ruotsin väestöstä vuonna 2023.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli Länsi-Ruotsissa 146,3 prosenttia EU27:n keskiarvosta ja alle valtakunnallisen keskiarvon (151,7 prosenttia).

Vuonna 2023 Länsi-Ruotsin työmarkkinoilla työskenteli yli 1 171 600 henkilöä. Aktiivisesta työväestöstä 44,7 prosentilla oli korkeakoulutus, 41,3 prosentilla ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 13,7 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Työllisyysaste Länsi-Ruotsissa oli 63,6 prosenttia vuonna 2023, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Ruotsin valtakunnallinen keskiarvo ja vastaa vuoden 2022 lukuja.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 60 prosenttia, miesten työllisyysaste 67,1 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 48,2 prosenttia, mitkä ovat kaikki valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Länsi-Ruotsin työttömyysaste oli 7,3 prosenttia vuonna 2023, mikä vastaa valtakunnallista keskiarvoa samana vuonna ja edellisvuonna.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Hallandin lääni

Hallandin lääni sijaitsee Ruotsin länsirannikolla. Lääni rajoittuu pohjoisessa Ruotsin toiseksi väkirikkaimpaan lääniin Länsi-Götanmaan lääniin ja etelässä Ruotsin kolmanneksi väkirikkaimpaan lääniin Skåneen. Näiden suurkaupunkialueiden läheisyys vaikuttaa Hallandin läänin työmarkkinoihin, jossa alueiden välinen työmatkaliikenne on yleistä. Hallandin maakunnan työmarkkinoille on ominaista myös suhteellisen alhainen työttömyysaste ja korkea työllisyysaste.

Avoinna olevat työpaikat

Hallandin läänissä, joka tunnetaan merenrantamatkailusta ja kukoistavasta teollisuudesta, on suuri tarve päteville ammattilaisille. Terveydenhuoltoalalla tarvitaan kiireesti lääkäreitä, sairaanhoitajia ja fysioterapeutteja läänin väestön tarpeisiin. Koska alueen infrastruktuurin kehitetään jatkuvasti, rakennusteollisuudessa on avoimia työpaikkoja kirvesmiehille, sähköasentajille ja LVI-asentajille. Opetusalalla tarvitaan kiireellisesti varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia. Hallandin kasvavalla IT-alalla on vaikeuksia täyttää avoimia ohjelmistokehittäjien ja verkkoinsinöörien työpaikkoja. Vahva hotelli- ja ravintola-ala sekä vähittäiskauppa-ala tarvitsevat kokkeja, tarjoilijoita ja myyntiavustajia vastaamaan kausiluonteiseen kysyntään. Kuljetusalla pulaa on kuorma- ja linja-autonkuljettajista, jotka ovat avainasemassa alueen logistiikka- ja työmatkatarpeiden tukemiseksi.

Pulaa työntekijöistä

Hallandin läänissä rakennusalalla että terveydenhuollossa kärsitään työvoimapulasta – rakennuspuolella esimerkiksi pätevistä putkimiehistä ja kattoasentajista ja terveydenhuollossa erikoislääkäreistä, kätilöistä ja röntgenhoitajista. IT-alan työntekijöille, kuten verkkoinsinööreille ja tietoturva-asiantuntijoille, on kysyntää. Opetusalalla tarvitaan erityisopettajia ja varhaiskasvatuksen opettajia. Valmistusteollisuudessa tarvitaan hitsaajia ja koneistajia, kuljetusalalla on pulaa kuorma- ja linja-autonkuljettajista.

Työvoiman ylitarjonta

Hallandin läänissä on työvoiman ylitarjontaa monilla eri toimialoilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla hallintoavustajien ja työvoimavirkailijoiden määrä liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla IT-tukihenkilöt ja järjestelmänvalvojat joutuvat kilpailemaan työpaikoista. Majoitus- ja ravitsemisalalla on ylitarjontaa pizzakokeista ja tarjoilijoista. Kulttuuri- ja media-alalla kilpailu työpaikoista on kiristynyt valoteknikkojen ja museoamanuenssien keskuudessa. Kuljetusalalla trukinkuljettajien ja logistiikkakoordinaattorien määrä on liian suuri kysyntään nähden.

Länsi-Götanmaan lääni

Länsi-Götanmaan lääni on yksi Ruotsin monimuotoisimmista lääneistä. Ruotsin toiseksi suurinta kaupunkia, Göteborgia, ympäröivä metropolialue hallitsee läänin länsiosaa. Läänin itä- ja pohjoisosissa on maaseutualueita. Läänin monipuolinen luonne näkyy myös taloudessa. Läänin kaupunkialueiden mittavan palvelualan lisäksi läänissä on myös laaja teollisuussektori ja esimerkiksi merkittävää autoteollisuutta.

Avoinna olevat työpaikat

Dynaamisessa ja väkirikkaassa Länsi-Götanmaan läänissä on paljon avoimia työpaikkoja tekniikan, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Insinööreille on paljon kysyntää erityisesti kone- ja rakennustekniikan aloilla. Terveydenhuoltohenkilöstö, kuten sairaanhoitajat, erikoislääkärit ja vanhusten hoiva-avustajat, ovat jatkossakin ratkaisevan tärkeitä. Myös peruskoulun opettajia etsitään. Läänin monipuolisen teollisuusrakenteen vuoksi läänissä tarvitaan ammattityöntekijöitä, kuten hitsaajia, koneenkäyttäjiä ja teknikkoja, mikä kuvastaa läänin huomattavaa teollisuus- ja valmistustoimintaa.

Pulaa työntekijöistä

Länsi-Götanmaan läänissä terveydenhuoltohenkilöstöstä, kuten terveydenhoitajista, fysioterapeuteista ja röntgenhoitajista, on pulaa. IT-alalla tarvitaan paljon järjestelmäkehittäjiä ja kyberturvallisuusalan asiantuntijoita. Rakennusalan työntekijöistä, kuten sertifioiduista rakennustelineiden pystyttäjistä ja maalareista, on pulaa. Opetusalalla tarvitaan ammatti- ja peruskoulun opettajia, valmistusteollisuudessa puolestaan koneenkäyttäjiä ja kokoonpanijoita. Kuljetusalan työntekijöistä, kuten linja- ja kuorma-autonkuljettajista, on pulaa.

Työvoiman ylitarjonta

Länsi-Götanmaan läänissä on työvoiman ylitarjontaa monilla eri toimialoilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla on ylitarjontaa vastaanottovirkailijoista ja hallintoavustajista. IT-alalla on liikaa järjestelmänvalvojia ja IT-tukihenkilöitä. Majoitus- ja ravitsemisalalla pizzanpaistajista ja ravintolahenkilökunnasta on ylitarjontaa, kulttuuri- ja media-alalla puolestaan valoteknikkoja on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Sosiaalipalveluissa vanhustenhoitajien ja henkilökohtaisten avustajien keskuudessa kilpailu työpaikoista on kiristynyt.

Pohjoinen Keski-Ruotsi

Siirry suoraan Värmlannin lääni | Taalainmaan lääni | Gävleborgin lääni

Pohjoisessa Keski-Ruotsissa oli vuonna 2023 yhteensä 859 620 asukasta, mikä vastaa noin 8,2 prosenttia Ruotsin väestöstä.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli pohjoisessa Keski-Ruotsissa 125,1 prosenttia EU27:n keskiarvosta ja selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (151,7 prosenttia).

Pohjoisen Keski-Ruotsin työmarkkinoilla oli vuonna 2023 yli 440 600 työllistä. Aktiivisesta työväestöstä 38,5 prosentilla oli korkeakoulutus, 46,2 prosentilla ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 14,8 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Työllisyysaste pohjoisessa Keski-Ruotsissa oli 58,2 prosenttia vuonna 2023, mikä on 4,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin Ruotsin valtakunnallinen keskiarvo ja vastaa vuoden 2022 lukuja.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 55,6 prosenttia, miesten työllisyysaste 60,7 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 45,1 prosenttia. Naisten ja miesten työllisyysasteet olivat alle kansallisen keskiarvon, kun taas nuorten työllisyysaste oli yli valtakunnallisen keskiarvon.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Pohjoisen Keski-Ruotsin työttömyysaste vuonna 2023 oli 7,2 prosenttia, mikä vastaa valtakunnallista keskiarvoa samana vuonna ja edellisenä vuonna.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Värmlannin lääni

Värmlannin läänin työttömyysaste on lähellä Ruotsin keskiarvoa, mutta alueen sisällä on eroja. Työttömyysaste on korkeampi läänin eteläosissa ja itäosissa. Läntisimmissä kunnissa, joilla on yhteinen raja Norjan kanssa, työttömyys on alhaisempaa. Ruotsin tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Värmlannin läänin väestön odotetaan supistuvan hieman tulevina vuosina. Tämä on haaste alueen työnantajille, jotka saattavat joutua houkuttelemaan työvoimaa läänin ulkopuolelta.

Avoinna olevat työpaikat

Värmlannissa on huomattavan paljon avoimia työpaikkoja metsäteollisuudessa, ja kysyntää on koneenkäyttäjille ja metsätyöntekijöille. Terveydenhuoltoalalle haetaan myös ammattilaisia, kuten sairaanhoitajia, yleislääkäreitä ja vanhustenhoitajia. Perus- ja keskiasteen opettajat ovat keskeisiä paikallisten koulutustarpeiden täyttämisessä. Rakennusalan työntekijöille, kuten kirvesmiehille ja muurareille, on kysyntää ja työntekijöitä tarvitaan myös logistiikka- ja kuljetusalalla, mikä kuvastaa alueen monipuolista talousrakennetta.

Pulaa työntekijöistä

Värmlannin lääni kamppailee terveydenhuoltoalan työvoimapulan kanssa. Muun muassa fysioterapeuttien, erikoissairaanhoitajien ja psykologien tarve on suuri. Rakennusalalla on pulaa pätevistä kirvesmiehistä ja betonityöntekijöistä. IT-alalla tarvitaan ohjelmistokehittäjiä ja kyberturvallisuusasiantuntijoita. Opetusala tarvitaan peruskoulunopettajia ja erityisopettajia, valmistusteollisuudessa taas ajoneuvojen kokoonpanijoita ja hitsaajia. Kuljetusalan työntekijöistä, kuten linja-auton- ja taksinkuljettajista, on pulaa.

Työvoiman ylitarjonta

Värmlannin läänissä on työvoiman ylitarjontaa useilla toimialoilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla toimistotyöntekijöiden, kuten hallintoavustajien ja vastaanottovirkailijoiden, määrä on liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla ylitarjontaa on järjestelmänvalvojista ja IT-käyttöasiantuntijoista. Majoitus- ja ravitsemisalalla on liikaa kahvilatyöntekijöitä ja pizzapaistajia, luontoalan ammateissa taas ulkoalueiden kunnossapitotyöntekijöitä on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Sosiaalipalveluissa on enemmän henkilökohtaisia avustajia ja vanhustenhoitajia kuin avoimia työpaikkoja.

Taalainmaan lääni

Taalainmaan läänissä kausityö on merkittävässä asemassa. Vuoristo houkuttelee matkailijoita sekä Ruotsista että ulkomailta talvella ja kesäkuukausina. Työttömyysaste vaihtelee eri puolilla Taalainmaan lääniä. Kaakkoisosissa työttömyysaste on samalla tasolla tai hieman korkeammalla kuin Ruotsissa keskimäärin. Pohjois- ja länsiosissa työttömyysaste ovat yleensä huomattavasti alhaisempi.

Avoinna olevat työpaikat

Taalainmaalla on työvoiman jatkuvaa kysyntää terveydenhuollon, koulutuksen ja rakentamisen aloilla. Terveydenhuollossa on yhä kova kysyntä sairaanhoitajille, vanhustenhoitajille ja lääkäreille. Opetusalalla erityisesti matematiikan ja luonnontieteiden opettajille on tarjolla työpaikkoja. Rakennusteollisuus etsii ammattitaitoisia kirvesmiehiä, maalareita ja sähköasentajia. Matkailusta riippuvaisessa Taalainmaalla on jatkuvasti tarjolla majoitus- ja ravitsemisalan töitä, kuten kokkien ja hotellihenkilökunnan paikkoja, mikä heijastaa läänin vilkasta kausitaloutta.

Pulaa työntekijöistä

Taalainmaan läänissä on pulaa työvoimasta rakennusalalla, kuten pätevistä putkimiehistä, rakennustelineiden pystyttäjistä ja maalareista. Terveydenhuoltohenkilöstö, kuten erikoislääkärit, bioanalyytikot ja terveydenhoitajat, on myös erittäin kysyttyä. IT-alalla järjestelmäkehittäjistä ja tietoturva-asiantuntijoista on pulaa. Opetusalalla tarvetta on ammatti- ja erityisopettajille, huoltoalalla taas ajoneuvomekaanikoille. Sosiaalipalveluissa pulaa on sosiaalityöntekijöistä ja -ohjaajista.

Työvoiman ylitarjonta

Taalainmaan läänissä on työvoiman ylitarjontaa keskeisissä ammateissa. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla toimistotyöntekijöiden, kuten ja vastaanottovirkailijoiden ja hallintoavustajien, määrä on liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla on ylitarjontaa IT-tukihenkilöistä ja järjestelmänvalvojista. Majoitus- ja ravitsemisalalla on liikaa pizzanpaistajia ja keittiöhenkilökuntaa, ja myös käsityöläisten, kuten huonekalupuuseppien, keskuudessa kilpailu työpaikoista on kiristynyt. Rakennusalalla on enemmän rakennustyöntekijöitä ja rakennuskoneenkuljettajia kuin avoimia työpaikkoja, ja sosiaalipalveluissa taas on liikaa henkilökohtaisia avustajia.

Gävleborgin lääni

Gävleborgin läänin nuorisotyöttömyysaste on Ruotsin korkein ja kokonaistyöttömyysaste yksi korkeimmista. Gävleborgin läänin palvelusektori on suhteellisen pieni verrattuna Ruotsin keskiarvoon. Sen sijaan valmistusteollisuus ja julkinen sektori muodostavat suuremman osan työmarkkinoista kuin Ruotsissa keskimäärin.

Avoinna olevat työpaikat

Gävleborgin läänissä on huomattava pula terveydenhuollon työntekijöistä, muun muassa sairaanhoitajista ja lääkäreistä. Myös opettajien kysyntä on suurta, erityisesti ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa. Teollisuudessa työpaikkoja on avoinna CNC-operaattoreille, hitsaajille ja koneenkäyttäjille, mikä kuvastaa maakunnan tuotantopainotteisuutta. Logistiikka- ja kuljetusala etsii kuljettajia ja varastohenkilöstöä. Työmarkkinoilla kokonaisuudessaan on tarjolla monipuolisesti sekä teollisuus- että palvelualan työmahdollisuuksia.

Pulaa työntekijöistä

Gävleborgin läänissä on pulaa rakennusalan ammattityöntekijöistä, erityisesti pätevistä betonityöntekijöistä ja putkimiehistä. Terveydenhoitoalalla tarvitaan toimintaterapeutteja, kätilöitä ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Valmistusteollisuudessa tarvetta on hitsaajille ja koneenkäyttäjille. IT-alalla ohjelmistokehittäjistä on pulaa, opetusalalla puolestaan tarvitaan ammattiopettajia ja peruskoulun opettajia. Kuljetusalalla on pulaa linja-auton- ja taksikuljettajista.

Työvoiman ylitarjonta

Gävleborgin läänissä on työvoiman ylijäämää useilla aloilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla esimerkiksi vastaanottovirkailijoiden ja palkanlaskijoiden määrä on liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla on ylitarjontaa järjestelmänvalvojista ja IT-käyttöasiantuntijoista. Majoitus- ja ravitsemisalalla kahvilatyöntekijöitä ja ravintolahenkilökuntaa on enemmän kuin avoimia työpaikkoja, siivous- ja jätehuoltoalalla puolestaan liikaa on autonkorjaajia. Luontoalan ammateissa maatalouden eläintenhoitajien ja puutarhanhoitajien keskuudessa kilpailu työpaikoista on kiristynyt.

Keski-Norlanti

Siirry suoraan Västernorrlandin lääni | Jämtlandin lääni

Keski-Norlannissa oli vuonna 2023 yhteensä 375 935 asukasta, mikä vastaa noin 3,6 prosenttia Ruotsin väestöstä.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli Keski-Norlannissa 137,9 prosenttia EU27:n keskiarvosta ja selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (151,7 prosenttia).

Keski-Norlannin työmarkkinoilla oli vuonna 2023 yli 196 800 työllistä. Aktiivisesta työväestöstä 37,7 prosentilla oli korkeakoulutus, 47,3 prosentilla ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 14,6 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Keski-Norlannin työllisyysaste oli 59,9 prosenttia vuonna 2023, mikä on 2,5 prosenttiyksikköä Ruotsin valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi ja vuoden 2022 lukujen mukainen.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 57,8 prosenttia, miesten työllisyysaste 61,9 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 47 prosenttia. Naisten ja miesten työllisyysasteet olivat alle kansallisen keskiarvon, kun taas nuorten työllisyysaste oli yli valtakunnallisen keskiarvon.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Keski-Norlannin työttömyysaste oli 6,4 prosenttia vuonna 2023, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä valtakunnallista keskiarvo alempi samana vuonna ja vastaa edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Västernorrlandin lääni

Västernorrlandin läänin työmarkkinat ovat vahvistuneet viime vuosikymmenen aikana. Läänin työttömyysaste on aiemmin ollut yksi maan korkeimmista, mutta se on laskenut ja on nyt Ruotsin keskiarvoa alhaisempi. Tämä kehitys on osa suuntausta, jossa Pohjois-Ruotsin työttömyysaste on laskenut työvoiman kysynnän kasvaessa. Samaan aikaan aluetta vaivaa väestöhaaste: väestö kasvaa parhaimmillaankin vain vähän ja monin paikoin jopa vähenee. Tämä vaikeuttaa merkittävästi kasvavan työvoiman kysynnän tyydyttämistä.

Avoinna olevat työpaikat

Västernorrlandin työmarkkinoilla on kysyntää erityisesti terveydenhuolto- ja teollisuusalan osaajille. Työpaikkoja on avoinna etenkin sairaanhoitajille, vanhusten hoiva-avustajille ja yleislääkäreille. Valmistusteollisuudessa tarvitaan CNC-operaattoreita, koneistajia ja sähköasentajia, mikä kuvastaa läänin teollista ydintä. Opetushenkilöstöä erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tarvitaan laajalti. Matkailualalla tarvitaan kausityöntekijöitä, kuten kokkeja ja asiakaspalveluhenkilöstöä, mikä ilmentää läänin monipuolista elinkeinorakennetta.

Pulaa työntekijöistä

Västernorrlandin läänissä terveydenhuollossa on pulaa erityisesti terveydenhoitajista, toimintaterapeuteista ja erikoislääkäreistä. Rakennusalan työntekijöillä, kuten pätevillä kattoasentajilla ja betonityöntekijöillä, on kysyntää. IT-alan työntekijöistä, kuten ohjelmistokehittäjistä ja järjestelmäanalyytikoista, on pulaa. Opetusalalla tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajia ja lukion opettajia, valmistusteollisuudessa puolestaan ajoneuvojen kokoonpanijoita ja koneenkäyttäjiä.

Työvoiman ylitarjonta

Västernorrlandin läänissä on työvoiman liikatarjontaa eri toimialoilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla vastaanottovirkailijoiden ja palkanlaskijoiden määrä on liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla on ylitarjontaa järjestelmänvalvojista ja IT-käyttöasiantuntijoista. Majoitus- ja ravitsemisalalla on liikaa pizzanpaistajia ja ravintolatyöntekijöitä. Luontoalan ammateissa puutarhureita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Sosiaalipalveluissa on ylitarjontaa vanhustenhoitajista ja henkilökohtaisista avustajista.

Jämtlandin lääni

Ruotsin pohjoisosissa sijaitsevassa Jämtlandin läänissä työttömyysaste on yksi Ruotsien läänien alhaisin. Myös pitkäaikaistyöttömyys on suhteellisen vähäistä, etenkin yli kahden vuoden työttömyysjaksot ovat vähäisiä. Palveluala ja julkinen sektori muodostavat merkittävän osan työmarkkinoista Jämtlandin läänissä, kun taas valmistusteollisuus on pienempi kuin useimmissa muissa osissa Ruotsia. Matkailu on alueelle merkittävä elinkeino. Talvisin alue houkuttelee hiihtäjiä ja kesäisin vaeltajia, mikä synnyttää kausiluonteisia työpaikkoja.

Avoinna olevat työpaikat

Jämtlandissa on työvoimapulaa terveydenhuolto-, koulutus- ja majoitus- ja ravitsemisalalla. Sairaanhoitajille, lääkäreille ja vanhusten hoivatyöntekijöille on jatkuvasti kysyntää. Opettajia tarvitaan erityisesti maaseutualueilla. Paikalliselle taloudelle elintärkeällä matkailualalla erityisesti sesonkiaikoina etsitään kokkeja, hiihdonopettajia ja hotellihenkilöstöä. Metsä- ja rakennusaloilla tarvitaan koneenkäyttäjiä ja ammattityöntekijöitä, mikä kuvastaa läänin luonnonvarapainotteisuutta.

Pulaa työntekijöistä

Jämtlandin läänissä erittäin kysyttyjä ovat rakennusalan ammattityöntekijät, kuten pätevät putkimiehet ja rakennustelineiden pystyttäjät. Terveydenhuollon työntekijöistä, kuten erikoissairaanhoitajista ja fysioterapeuteista, on pulaa. Opetusalalla on pulaa ammatti- ja varhaiskasvatuksen opettajista. Valmistusteollisuudessa tarvitaan kokoonpanijoita ja ajoneuvomekaanikkoja, sosiaalipalveluissa on pulaa sosiaalityöntekijöistä.

Työvoiman ylitarjonta

Jämtlandin läänissä on työvoiman ylitarjontaa eri ammateissa. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla toimistotyöntekijöiden, kuten vastaanottovirkailijoiden ja palkanlaskijoiden, määrä on liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla on ylitarjontaa IT-käyttöasiantuntijoista ja järjestelmänvalvojista. Majoitus- ja ravitsemisalalla on liikaa kahvilatyöntekijöitä ja pizzanpaistajia. Myös teknisiä työntekijöitä, kuten kiinteistönhoitajia ja teollisuussähköasentajia, on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Luontoalan ammateissa taas ulkoalueiden kunnossapitotyöntekijöiden, kuten puutarhurien, keskuudessa kilpailu työpaikoista on kiristynyt.

Ylä-Norlanti

Siirry suoraan Västerbottenin lääni | Norrbottenin lääni

Ylä-Norlannissa oli vuonna 2023 yhteensä 525 472 asukasta, mikä vastaa noin 5:tä prosenttia Ruotsin väestöstä.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli Ylä-Norlannissa 163 prosenttia EU27:n keskiarvosta ja selvästi enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo (151,7 prosenttia).

Vuonna 2023 Ylä-Norlannin työmarkkinoilla oli yli 278 200 työllistä. Aktiivisesta työväestöstä 42,6 prosentilla oli korkeakoulutus, 46,9 prosentilla ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 9,9 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Ylä-Norlannin työllisyysaste oli 60,7 prosenttia vuonna 2023, mikä on 1,7 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Ruotsin valtakunnallinen keskiarvo ja 1,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2022.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 59 prosenttia, miesten työllisyysaste 62,4 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 51,3 prosenttia. Naisten ja miesten työllisyysasteet olivat alle kansallisen keskiarvon, kun taas nuorten työllisyysaste oli yli valtakunnallisen keskiarvon.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Ylä-Norlannin työttömyysaste oli 5,7 prosenttia vuonna 2023, mikä on 1,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin valtakunnallinen keskiarvo samana vuonna ja vastaa edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Västerbottenin lääni

Västerbottenin läänin työttömyysaste on yksi maan alhaisimmista ja läänin työllisyysaste on yksi maan korkeimmista. Läänissä tehdään useita suuria investointeja, joista suurin osa kohdistuu vihreisiin teollisuudenaloihin uusiutuvan energian, kuten vesivoiman, saatavuuden vuoksi. Tästä syntyy huomattavaa työvoiman kysyntää. Työvoima on osittain houkuteltava muista lääneistä ja maista, koska Västerbottenin läänin väestömäärä ei riitä kattamaan kasvanutta kysyntää. Västerbottenin läänissä sijaitsee Uumajan yliopisto, joka on Pohjois-Ruotsin suurin yliopisto.

Avoinna olevat työpaikat

Västerbottenin työmarkkinoilla avoimia työpaikkoja on ennen kaikkea terveydenhuoltoalalla ja IT-alalla. Terveydenhuollossa on yhä kova kysyntä sairaanhoitajille, yleislääkäreille ja fysioterapeuteille. Läänin teknologia-ala tarvitsee ohjelmistokehittäjiä ja tietoturva-asiantuntijoita. Opetusalalla on myös paljon avoimia työpaikkoja, ja koulut etsivät opettajia eri oppiaineisiin. Rakennusalalla on pulaa sähköasentajista, kirvesmiehistä ja muurareista. Tämä kuvastaa alueen tasapainoista keskittymistä teknologiaan ja infrastruktuuriin.

Pulaa työntekijöistä

Västerbottenin läänissä on pulaa terveydenhuollon ammattilaisista, kuten psykiatreista, terveydenhoitajista ja fysioterapeuteista. IT-alalla tarvitaan verkkoinsinöörejä ja ohjelmistokehittäjiä. Rakennusalan työntekijöille, kuten päteville putkimiehille ja kattoasentajille, on kysyntää. Valmistusteollisuudessa tarvitaan paljon hitsaajia ja koneistajia. Opetushenkilöstöä, kuten erityisopettajia ja varhaiskasvatuksen opettajia, on myös liian vähän.

Työvoiman ylitarjonta

Västerbottenin läänissä on työvoiman ylitarjontaa useilla toimialoilla. Hallinto-, talous- ja oikeusaloilla hallintoavustajien ja palkanlaskijoiden määrä liian suuri kysyntään nähden. IT-alalla järjestelmänvalvojat ja IT-käyttöasiantuntijat joutuvat kilpailemaan työpaikoista. Majoitus- ja ravitsemisalalla on liikaa kahvilatyöntekijöitä ja kylmäkköjä, valmistusteollisuudessa ylitarjontaa on metalli-, kumi- ja muovituotteiden kokoonpanijoista. Sosiaalipalveluissa lastenhoitotyöntekijöitä ja henkilökohtaisia avustajia on enemmän kuin avoimia työpaikkoja.