Työmarkkinatietoa: Suomi

Kansallinen taso - Suomi

^{* Kertomuksessa käytettyjen vuosilukujen vaihtelun syynä on se, että tiedot perustuvat kustakin indikaattorista joulukuussa 2024 saatavilla olleisiin ajantasaisimpiin tietoihin.}

Työmarkkinat

Suomen väkiluku oli noin 5,6 miljoonaa henkeä 1. tammikuuta 2024. Bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti oli 48 300 euroa vuonna 2022. Se on 36,4 prosenttia enemmän kuin EU27:n keskimääräinen bruttokansantuote asukasta kohti (35 400 euroa). Vuosina 2018–2022 BKT asukasta kohden kasvoi 14 prosenttia.

^{Note: nama_10r_2gdp, Statistics | Eurostat (europa.eu)}

Suomen työmarkkinoilla oli vuonna 2023 yli 2,9 miljoonaa työllistä. Työllisyysaste oli 74 prosenttia, mikä on 3,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU27:n keskiarvo ja 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2018. Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 74,1 prosenttia, miesten 73,9 prosenttia ja nuorten 45,9 prosenttia. Naisten ja nuorten työllisyysasteet olivat korkeammat kuin EU:n keskiarvo, vain miesten työllisyysaste oli alhaisempi kuin EU:n keskiarvo.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, data refer to working age population (15-64), youth age group (15-24)  Statistics | Eurostat (europa.eu)}

Työttömyysaste oli vuonna 2023 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2022. Työttömyysaste palasi vuonna 2023 pandemiaa edeltävälle tasolle, mikä oli 7,5 prosenttia vuonna 2018 ja 6,8 prosenttia vuonna 2019. Työttömyysaste on pysytellyt jatkuvasti EU27:n keskiarvon yläpuolella. Vuonna 2023 se oli Suomessa 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU27:ssä.

Työvoimasta 88,3 prosenttia oli vuonna 2023 peräisin Suomesta, 3,6 prosenttia muista EU:n jäsenvaltioista ja 8,1 prosenttia kolmansista maista. EU27:ssä vuonna 2023 suurin osa työvoimasta oli peräisin kotimaasta (keskimäärin 85 %) ja keskimäärin pienempi osa työvoimasta on peräisin ulkomailta (4,3 % muista EU:n jäsenvaltioista ja 10,5 % kolmansista maista).

Vuonna 2022 suurin osa palkansaajista työskenteli valmistusteollisuudessa (18,9 %), seuraavina olivat tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (16,3 %), hallinto- ja tukipalvelutoiminta (11,2 %) ja rakentaminen (10,7 %). Yrityksiä oli eniten ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (16,6 %), rakentamisen (13,6 %) sekä tukku- ja vähittäiskaupan, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen (13,4 %) aloilla.

Suomessa suurin osa työntekijöistä (36,2 %) työskenteli suurissa yrityksissä, joissa oli yli 250 työntekijää. Suurten yritysten osuus maan kaikista yrityksistä oli vain 0,2 prosenttia, mikä on vain 760 yritystä. Työntekijöistä 23,2 prosenttia työskenteli enintään 9 työntekijän mikroyrityksissä, 19,7 prosenttia 50–249 työntekijän keskisuurissa yrityksissä, 12,1 prosenttia 20–49 työntekijän pienyrityksissä ja 8,8 prosenttia 10–19 työntekijän pienyrityksissä.

Avoimet työpaikat

Suomessa vuonna 2024 ammattiryhmät, joissa oli eniten pulaa työntekijöistä, olivat seuraavat: terveydenhuollon ammattilaiset, rakennustyöntekijät ja vastaavat työntekijät (sähköasentajia lukuun ottamatta) sekä palvelualan työntekijät. Seuraavissa ammattiryhmissä puolestaan työvoiman ylitarjontaa oli eniten: oikeus-, sosiaali- ja kulttuurialan ammattilaiset, luonnontieteiden ja tekniikan ammattilaiset sekä rakennus- ja vastaavien alojen työntekijät (sähköasentajia lukuun ottamatta).

Lue lisää työvoimapulasta ja työvoiman ylitarjonnasta Euroopassa: Labour shortages and surpluses in Europe 2023 | Euroopan työviranomainen (europa.eu)

Avointen työpaikkojen osuus

Avointen työpaikkojen osuus (avointen työpaikkojen määrä prosentteina prosenttina kaikista työpaikoista, sekä täytetyistä että avoimista) oli vuonna 2023 2,3 prosenttia teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelualalla, mikä miltei vastaa EU27:n keskiarvoa. Avointen työpaikkojen osuus on noussut 0,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna, ja se on edelleen korkeampi kuin ennen vuotta 2020, jolloin se oli 2,2 prosenttia.

^{Note: jvs_a_rate_r2, Statistics | Eurostat}

Avointen työpaikkojen osuus oli suurin seuraavilla aloilla: terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutus, taiteet, viihde ja virkistys, julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, hallinto- ja tukipalvelut.

^{Note: jvs_a_rate_r2, Statistics | Eurostat}

Laajalti käytetyt työpaikkaportaalit

Palkat

Vähimmäispalkka

Suomessa ei ollut vuonna 2024 lakisääteistä vähimmäispalkkaa.

Keskimääräiset kuukausiansiot brutto- ja nettomääräisinä

Yksin elävän henkilön keskimääräiset bruttoansiot vuonna 2023 olivat 4 442 euroa, kun EU27:n keskiarvo oli 3 417 euroa. Vastaava nettopalkka Suomessa oli 3 040 euroa ja EU-27:ssä 2 351 euroa. Vuoteen 2018 verrattuna keskimääräiset bruttoansiot kasvoivat Suomessa 18,2 prosenttia ja EU-27:ssä 19,8 prosenttia. Samana ajanjaksona nettopalkat ovat nousseet Suomessa 16,2 prosenttia ja EU27:ssä 22,1 prosenttia.

^{Note: earn_nt_net, Single person earning 100% average, annual rates transformed into 12 monthly payments. Statistics | Eurostat (europa.eu)}

Kehityssuuntaukset

Siirry suoraan Ikääntyvä työvoima | Digitalisaatio | Odotettavissa olevat kasvavat tai taantuvat alat | Naisten osallistuminen työmarkkinoille | Joustavat työjärjestelyt | Vihreä siirtymä | Maahanmuutto | Työnhakijoille on tarjolla liian vähän työpaikkoja | Osaavien työnhakijoiden puute | Palkkaukseen liittyvät kysymykset | Maastamuutto | Alustatyö | Etätyö | Taidot, joiden kysynnän odotetaan lisääntyvän tai vähenevän | Työharjoittelu ja oppisopimuskoulutus | Työttömyys | Vammaiset työntekijät | Työntekijöiden ja työnantajien odotukset ja toiveet työllisyyden ja työolojen suhteen eivät kohtaa toisiaan 

Ikääntyvä työvoima

Suomen väestörakenne ikääntyy, joten työvoimaa tarvitaan ulkomailta. Vallitsevana suuntauksena on myös, että nuoret joko eivät halua lapsia lainkaan tai lykkäävät perheen perustamista, kunnes heidän taloudellinen tilanteensa on vakaa – jolloin se saattaa biologisesti olla jo liian myöhäistä. Koska useimmissa suomalaisissa kunnissa väestö ikääntyy ja syntyvyys on alhaista, ainoa keino puuttua väestön vähenemiseen on houkutella uusia asukkaita Suomen ulkopuolelta. Nykyisen hallitusohjelman mukaan kansainvälistä työvoimaa olisi rekrytoitava ensisijaisesti EU:n ja ETA:n alueelta, ja siksi EURES-verkostolla on ratkaiseva rooli Suomen työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisessa. Eri tutkimusten mukaan yli 50-vuotiaat työntekijät kokevat, että työnantajat eivät halua palkata heitä.

Digitalisaatio

Digitaalinen siirtymä on trendikäs aihe. Kuitenkin yrityksiä, jotka toteuttavat sitä menestyksekkäästi, on vain harvoja, tai ne ovat erikoistuneet joihinkin hyvin pieneen yksittäiseen asiaan digitaalialalla. Hallitus käyttää paljon energiaa ja rahaa tällaisiin hankkeisiin monin tavoin.

Naisten osallistuminen työmarkkinoille

Sekä naiset että miehet osallistuvat työelämään melko yhdenvertaisesti Suomessa, riippuen työstä ja toimialasta. Miesten palkkataso on edelleen korkeampi, ja suurin osa yksityisyritysten johtajista on miehiä.

Joustavat työjärjestelyt (esim. työaikaan, työpaikkaan tai sopimustyyppiin liittyen).

Etätyö on käytössä laajasti julkisella sektorilla, mutta jotkin yritykset ovat palanneet ennen koronapandemiaa vallinneisiin käytäntöihin ja korostavat työtiimin keskinäisten tapaamisten ja yhteistyön tärkeyttä. Työn joustavuuden lisäämiseksi voitaisiin tehdä paljon enemmän.

Flexible work arrangements (related to e.g. working time, place of work or type of contract)

Distance work is widely used in the public sector, but some companies are taking back rules before the covid and emphasizing the importance of seeing people face to face with the team. A lot could be done more for making work more flexible.

Vihreä siirtymä

Yritykset pyrkivät muuntamaan liiketoimintaansa ympäristöystävällisemmäksi, ja aihe puhuttaa ja sitä tuetaan laajalti, mutta kokonaiskuvassa tällaisia työpaikkoja ei ole havaittavissa, tai viherryttäminen on piilossa työtehtävissä pienenä osana työtä.

Maahanmuutto (EU:sta ja kolmansista maista)

Suomessa maahanmuutto puhuttaa laajalti. Suomeen on muuttanut lyhyessä ajassa noin 50 000 ukrainalaista. Suomi ei kuitenkaan ole EU-maiden suosituimpia kohdemaita. Kun kysytään syitä Suomesta poismuuttoon, esiin nousevat usein kylmä ilmasto, suomen kielen haastavuus sekä sosiaalisten kontaktien vähäisyys. Toisaalta turvallisuutta, koulutusjärjestelmää ja puhdasta luontoa pidetään myönteisinä puolina. Yritykset, jotka haluavat palkata työntekijöitä kolmansista maista katsovat, että se on tehty liian vaikeaksi. Tietyt uudet lait hankaloittavat tilannetta entisestään huomattavasti. Tällainen on esimerkiksi vaatimus, että henkilön on poistuttava Suomesta, jos hän ei ole löytänyt uutta työpaikkaa 3–6 kuukauden sisällä.

Työnhakijoille on tarjolla liian vähän työpaikkoja

Vuonna 2024 tarjolla oli paljon vähemmän työmahdollisuuksia kuin viime vuonna. Työvoima- ja elinkeinotoimistojen ilmoittamat avoimet työpaikat muodostavat nykyään pienemmän osan kaikista työmarkkinoiden avoimista paikoista kuin aiemmin.

Osaavien työnhakijoiden puute

Tietyissä ammateissa osaamisvaatimukset ovat erittäin suuria.

Palkkaukseen liittyvät kysymykset (esim. vähimmäispalkka, toimeentuloon riittävä palkka, tuet)

Palkat eivät ole nousseet elinkustannusten kohotessa. Tietyillä aloilla palkkaus on kuitenkin edelleen varsin kilpailukykyistä. Palveluala ja maatalous eivät ole niin tuottoisia, sillä näillä sektoreilla palkkaus jää tyypillisesti vaatimattomaksi.

Maastamuutto

Perinteisesti korkeammin koulutetut nuoret ovat innokkaimpia muuttamaan ulkomaille. Aivovuoto ulkomaille on haaste, sillä Suomi tarvitsee lisää erikoistunutta työvoimaa, erityisesti sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Palkat Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Pohjois-Amerikassa tai joissakin arabimaissa ovat huomattavasti korkeammat kuin Suomessa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla terveydenhuoltoalalla. Suomalaisilla nuorilla on yleensä varsin hyvä kielitaito, erityisesti englannissa, mutta monet ovat opiskelleet myös muita kieliä, kuten saksaa, ranskaa ja espanjaa. Ruotsiaan äidinkielenään puhuvien suomenruotsalaisten on helppo muuttaa Ruotsiin, Norjaan tai jopa Tanskaan. Viro on suomalaisille opiskelijoille vetovoimainen opiskelukohde. Monet seniorit suuntaavat mielellään lämpimämpiin maihin asumaan. Tämä kehitys luo haasteita yhteiskunnalle. Väestön ikärakenteen vanheneminen yhdistettynä lahjakkaiden nuorten muuttoon ulkomaille vaikeuttaa osaavan työvoiman saatavuutta monilla aloilla.

Alustatyö

Alustatyö on käytössä osassa keskikokoisista ja suurista yrityksistä sekä julkisella sektorilla. On kuitenkin yleisesti tunnustettua, ettei digitaalisilla alustoilla voida ratkaista kaikkia esimerkiksi terveydenhuollon haasteita.

Etätyö

Vuonna 2023 20 % Suomen työllisistä työskenteli joskus kotoa käsin, kun vastaava luku EU27-maassa oli 13,3 %. Lisäksi 21,7 % Suomen työllisistä työskenteli yleensä kotoa käsin, kun EU27-maassa vastaava luku oli 8,9 %.

^{Note: lfsa_ehomp, Product - Datasets - Eurostat}

Taidot, joiden kysynnän odotetaan lisääntyvän tai vähenevän

Siivousalan arvostus on kasvanut, mutta ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on edelleen haasteellista, samoin kuin joissakin teknisissä ammateissa. Lisäksi kone- ja metalliteollisuudessa on erikoisammatteja, joihin on erityisen vaikea löytää päteviä työntekijöitä näiden tehtävien vaatiman erityisosaamisen vuoksi.

Työharjoittelu ja oppisopimuskoulutus

Taloustilanteen epävarmuuden vuoksi työharjoittelupaikkoja on nykyään valitettavan niukasti. Joillain yrityksillä on myös taipumus hyödyntää harjoittelijoita ilmaisena työvoimana.

Työttömyys (esim. pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, naisten työttömyys, rakenteellinen työttömyys tai heikosti koulutettujen työttömyys).

Pitkäaikaistyöttömyys on ongelma, ja myös nuorten on vaikea löytää työpaikkoja, vaikka he saattavat myös olla hyvinkin valikoivia.

Vammaiset työntekijät

Vammaisten henkilöiden työllistäminen on erityisen haastavaa, sillä yritykset luonnollisesti pyrkivät rekrytoimaan mahdollisimman osaavia ja mukautuvia työntekijöitä. On olemassa viitteitä siitä, että jotkut yritykset palkkaavat vammaisia henkilöitä ensisijaisesti siksi, että voivat maksaa heille alhaisempaa palkkaa tai koska muut eivät ole halukkaita tekemään kyseisiä työtehtäviä.

Työntekijöiden ja työnantajien odotukset ja toiveet työllisyyden ja työolojen suhteen eivät kohtaa toisiaan

Terveydenhuollossa ongelmaksi on muodostunut se, että sairaanhoitajat eivät halua työskennellä, koska kiireisessä ympäristössä potilaiden kohtaaminen ihmisarvoisesti on haastavaa. Työnantajat asettavat jatkuvasti korkeampia osaamisvaatimuksia. Siivoustyöntekijöiltä vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa, vaikka he eivät juuri olisi yhteydessä asiakkaisiin. Nuoret työntekijät ovat usein valikoivia työpaikkojensa suhteen, ja kiinnostus hiipuu, jos palkkataso tai yrityksen maine ei vastaa odotuksia. Myös ravintolat kamppailevat työvoiman saatavuusongelmien kanssa. Useimmat ravintolat pystyvät kuitenkin tarjoamaan vain osa-aikatyötä, ja työajat painottuvat usein yöaikaan.

Länsi-Suomi

Siirry suoraan Pohjanmaa | Pirkanmaa | Satakunta | Keski-Suomi | Etelä-Pohjanmaa

Länsi-Suomessa oli vuonna 2023 1 384 761 asukasta. Länsi-Suomen osuus Suomen väestöstä oli noin 24,9 prosenttia.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden Länsi-Suomessa oli 121,5 prosenttia EU27:n keskiarvosta ja selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (136,4 %).

Vuonna 2023 Länsi-Suomessa työmarkkinoilla työskenteli yli 697 700 henkilöä. Näistä 39,4 prosentilla oli korkeakoulutus, 48,8 prosentilla ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 11,7 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Länsi-Suomen työllisyysaste oli vuonna 2023 56,2 prosenttia, mikä vastaa valtakunnallista keskiarvoa ja vuoden 2022 lukuja.

Naisten työllisyysaste vuonna 2023 oli 53,2 prosenttia, miesten 59,2 prosenttia ja nuorten 47,6 prosenttia. Naisten työllisyysaste oli alle kansallisen keskiarvon, kun taas miesten ja nuorten työllisyysaste oli yli valtakunnallisen keskiarvon.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Länsi-Suomen työttömyysaste vuonna 2023 oli 6,7 prosenttia, mikä vastaa kyseisen vuoden valtakunnallista keskiarvoa ja edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Pohjanmaa

Alueella asuu noin 178 000 asukasta, ja Vaasa on suurin kaupunki. Vahva vientiteollisuus

Avoimet työpaikat

Meriteknologia ja laivateollisuus, elintarvikkeet, muovit ja biotuotteet.

Pulaa työntekijöistä

Teollisuus, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä tieto- ja viestintätekniikka ovat alat, joilla on eniten pulaa työntekijöistä.

Työvoiman ylitarjonta

Osaavien työntekijöiden löytäminen on haasteellista kaikkialla Pohjanmaan alueella, ja työntekijöitä rekrytoidaan myös EU:n alueelta ja kolmansista maista.

Pirkanmaa

Alueen väkiluku on noin 539 000 ja työpaikkoja arviolta 230 000. Kahden tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsevalla Pirkanmaalla on paljon teknologiayrityksiä ja noin 50 000 opiskelijaa.

Avoimet työpaikat

Pirkanmaalla seuraavilla aloilla on rekrytointivaikeuksia: kone- ja metalliteollisuus, energiateollisuus, yrityspalvelut kaikilla tasoilla, majoitus- ja ravitsemisala, koulutusala ja jotkin tieto- ja viestintätekniikan teollisuuden osa-alueet.

Pulaa työntekijöistä

Terveydenhuolto, kone- ja metalliteollisuus, koulutus ja tieto- ja viestintätekniikka, yrityspalvelut.

Työvoiman ylitarjonta

myynti, ravintola- ja keittiötyöntekijät, sähköasentajat, hitsaajat, moottoriajoneuvojen korjaajat.

Satakunta

Satakunta sijaitsee Suomen länsirannikolla, ja sen väkiluku on noin 212 660 henkeä. Maakunnan suurimmat kaupungit ovat Pori ja Rauma. Sekä alueen väestö että työvoima ovat vähentyneet viime vuosina. Vahvoja toimialoja Satakunnassa ovat teknologiateollisuus, elintarviketeollisuus, pakkausteollisuus, metsäteollisuus, energiantuotanto, kemianteollisuus, rakentaminen sekä teollinen teknologia ja palvelut.

Avoimet työpaikat

Viime aikoina eniten avoimia työpaikkoja on ollut palvelu- ja myyntialalla sekä rakennus-, kunnostus- ja teollisuusalalla. Satakunnassa on työpaikkoja myyjille, toimistotyöntekijöille ja siivoojille, lähihoitajille, elintarviketyöntekijöille ja keittiöapulaisille. Myös teollisuuden ammattilaisille, kuten metallintyöstökoneiden asentajille ja käyttäjille, moottoriajoneuvomekaanikoille ja moottoriajoneuvojen korjaajille, hitsaajille ja polttoleikkaajille, on tarjolla työpaikkoja.

Pulaa työntekijöistä

Eniten ammatteja, joissa on työntekijävajetta, on ollut teknologiateollisuuden ja palveluiden sekä liike-elämän ja hallinnon toimialaryhmissä. Lukumäärällisesti tarkasteltuna työvoimapula on ollut suurinta elintarvikkeiden jalostusteollisuudessa. On arvioitu, että seuraavan vuoden aikana työntekijöistä on pulaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa ja teollisissa ammateissa.

Työvoiman ylitarjonta

Eniten työttömiä on rakennus-, korjaus- ja valmistusteollisuudessa sekä palveluammateissa ja myynnissä. Toinen suuri ryhmä on työttömät työnhakijat, joilla ei ole ammatillista koulutusta (joilla ei ole ammattia tai joiden ammatti on tuntematon).

Keski-Suomi

Alueen asukasluku on 272 897 joista noin puolet asuu vilkkaasta opiskelijakulttuuristaan tunnetussa Jyväskylässä.

Avoimet työpaikat

Kone- ja rakennusala ovat alueen vahvoja toimialoja, mutta myös palveluala on kasvussa.

Pulaa työntekijöistä

Lääkärit ja sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, putkimiehet, hitsaajat, sähköasentajat, myyjät, tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset.

Työvoiman ylitarjonta

Graafisen alan työntekijät, sihteerit, kulttuurialan työntekijät ja vaatetusteollisuus sekä rakennustyöntekijät sesongin ulkopuolella

Etelä-Pohjanmaa

Alueella asuu noin 191 000 ihmistä. Väkiluku on kasvanut vain Seinäjoella. Muiden kuntien väestökehitys on ollut laskeva.

Avoimet työpaikat

Etelä-Pohjanmaan vahvoja toimialoja ovat elintarviketeollisuus ja siihen liittyvä alkutuotanto. Korostuneessa asemassa ovat myös rakentaminen, metalli- ja konepajateollisuus, puunjalostamiseen liittyvä teollisuus sekä vähittäiskauppa.

Pulaa työntekijöistä

Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen alalla on tarjolla useita erityyppisiä avoimia työpaikkoja (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, hammaslääkärit, hammashoitajat ja terapeutit, audiologit ja puheterapeutit, psykologit, sosiaalipalvelut). Hotelli- ja ravintola-alalla on pulaa ammattitaitoisista ravintolatyöntekijöistä, kokeista ja tarjoilijoista.

Työvoiman ylitarjonta

Metalliteollisuudessa on vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa. Myyntiedustajista ja asiakaspalvelukeskuksissa toimivista myyntineuvojista on pulaa. Hallinto- ja toimistotyön alalla on paljon työttömiä työnhakijoita.

Helsinki-Uusimaa

Uudellamaalla oli vuonna 2023 yhteensä 1 733 033 asukasta, mikä vastaa noin 31,1 prosenttia koko Suomen väestöstä.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden Uudenmaalla oli 173,4 prosenttia EU-27:n keskiarvosta, ja selvästi enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo (136,4 prosenttia).

Pääkaupunkiseudulla on hyvä alueellinen taloudellinen asema, sillä se käsittää Helsingin suurkaupunkialueen ja toimii yrityselämän ja julkishallinnon keskittymänä. Uusimaa on Suomen suurin väestö- ja kasvukeskus ja tärkein yhtenäinen työllisyysalue.

Uudenmaan työmarkkinoilla työskenteli vuonna 2023 yli 965 100 henkilöä. Aktiivisesta työväestöstä 47,7 prosentilla oli korkeakoulutus, 39 prosentilla oli ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 13,2 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Uudenmaan työllisyysaste oli 61,5 prosenttia vuonna 2023, mikä on 4,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen valtakunnallinen keskiarvo ja 1,1 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2022.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 60 prosenttia, miesten työllisyysaste 63,2 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 44,8 prosenttia. Naisten ja miesten työllisyysasteet olivat kansallisen keskiarvon yläpuolella, kun taas nuorten työllisyysaste oli valtakunnallisen keskiarvon alapuolella.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Työttömyysaste Uudellamaalla vuonna 2023 oli 7,6 prosenttia, mikä vastaa kyseisen vuoden valtakunnallista keskiarvoa ja edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Avoimet työpaikat

Työmarkkinoilla on havaittavissa lievää laskusuhdannetta vuonna 2024. Koronaviruspandemiasta palauduttiin Uudellamaalla hyvin. Tästä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys jäi aiempaa korkeammalle tasolle. Elokuussa 2024 työttömien työnhakijoiden osuus Uudenmaan työvoimasta oli 10,8 prosenttia. Toimialoittain merkittävin muutos on tapahtunut rakentamisessa.

Pulaa työntekijöistä

Uudellamaalla huhtikuussa 2024 työvoimapulasta pahiten kärsivä ala oli terveydenhuoltoala (jossa työntekijöitä tarvitaan lähihoitajista lääkäreihin) ja eniten kärsivät ammatit varhaiskasvatuksen ammattilaiset sekä ohjelmistokehittäjät.

Työvoiman ylitarjonta

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla on työttömyyttä useilla aloilla, kuten toimistotehtävissä, taidealoilla ja mediasektorilla.

Etelä-Suomi

Siirry suoraan Varsinais-Suomi | Kanta-Häme | Etelä-Karjala | Päijät-Häme | Kymenlaakso

Etelä-Suomessa oli vuonna 2023 yhteensä 1 144 473 asukasta, mikä vastaa noin 20,6 prosenttia Suomen kokonaisväestöstä.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden Etelä-Suomessa oli 120,1 prosenttia EU27:n keskiarvosta ja selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (136,4 prosenttia).

Vuonna 2023 Etelä-Suomen työmarkkinoilla oli yli 570 300 työllistä. Aktiivisesta työväestöstä 36,3 prosentilla oli korkeakoulutus, 50,7 prosentilla oli ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 13 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Etelä-Suomen työllisyysaste oli vuonna 2023 54,3 prosenttia, mikä on 2,4 prosenttiyksikköä Suomen valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi ja vastaa vuoden 2022 lukuja.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 52,3 prosenttia, miesten työllisyysaste 56,4 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 44,4 prosenttia, eli kaikki valtakunnallisen keskiarvon alapuolella.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Etelä-Suomen työttömyysaste vuonna 2023 oli 7,5 prosenttia, mikä vastaa kyseisen vuoden valtakunnallista keskiarvoa ja edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomessa väestö on kasvussa, ja alueella useita vahvoja toimialoja, kuten metalliteollisuus, terveydenhuolto- ja diagnostiikka-, palvelu-, koulutus- ja myyntialat. Tällä alueella, josta on hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle sekä Ruotsiin ja Eurooppaan, asuu noin 500 000 ihmistä. Turku on yksi Suomen suurimmista yliopistokeskittymistä. Turussa on myös Suomen ainut täysin ruotsinkielinen yliopisto.

Avoimet työpaikat

Laivateollisuus toimii tällä hetkellä täydellä kapasiteetilla, kun taas autoteollisuus kamppailee vaikeuksien kanssa. Suunnitelmissa on suuria investointeja ja uusien tehtaiden rakentamista lääkeyrityksille.

Pulaa työntekijöistä

Terveydenhuoltoala tarvitsee työntekijöitä, erityisesti vanhustenhoitoon. Maatalouteen tarvitaan joitakin kausityöntekijöitä. Saaristoalueella on erityisesti tarvetta kokeille ja tarjoilijoille kesäisin.

Työvoiman ylitarjonta

Työttömyyttä esiintyy useilla aloilla, erityisesti toimistotehtävissä, taidealalla, tiedotusvälineissä.

Kanta-Häme

Yhteensä 170 000 asukkaan Kanta-Häme sijaitsee Etelä-Suomessa noin tunnin ajomatkan päässä Helsingin seudulta.

Avoimet työpaikat

Avoimia työpaikkoja on palvelualoilla, metalliteollisuudessa ja puolustusvoimissa.

Pulaa työntekijöistä

Eniten pulaa on sairaanhoitajista, opettajista, elintarviketeollisuuden työntekijöistä, siivoojista ja joistakin myyntityöntekijöistä.

Työvoiman ylitarjonta

Rakennustyöntekijöiden, myyjien, kuorma- ja rekka-auton kuljettajien sekä toimistohenkilöstön keskuudessa esiintyy työttömyyttä.

Etelä-Karjala

Etelä-Karjalassa on kaksi suurempaa kaupunkia ja maaseutualuetta, joissa asuu yhteensä 124 500 ihmistä.

Avoimet työpaikat

Metsäteollisuus, palveluala, ympäristöteknologia

Pulaa työntekijöistä

Sosiaali- ja terveydenhuoltoala, hotelli- ja ravintola-ala, tietyt teknologia-alan ammatit ja tieto- ja viestintätekniikka-ala.

Työvoiman ylitarjonta

Työttömyyttä esiintyy yleisesti toimisto- ja myyntityössä. Myös kuljettajilla ja siivoustyöntekijöillä voi olla vaikeuksia löytää työtä.

Päijät-Häme

Etelä-Suomessa sijaitseva laaja alue, jossa on 204 000 asukasta. Monet asukkaista käyvät töissä pääkaupunkiseudulla tai työskentelevät etänä pääkaupunkiseudulla sijaitsevalle työnantajalle.

Avoimet työpaikat

Avoimia työpaikkoja on metsäteollisuudessa, opetusalalla ja terveydenhuollossa.

Pulaa työntekijöistä

Pulaa on sairaanhoitajista ja varhaiskasvatuksen opettajista.

Työvoiman ylitarjonta

Työttömyyttä esiintyy eniten rakennus-, metalli-, rahoitus- ja vakuutusalalla. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikka-alalla on joitakin rakenteellisia ongelmia.

Kymenlaakso

Kymenlaakso on 158 400 asukkaan maaseutualue. Alueen kaksi merkittävintä kaupunkia, Kotka ja Kouvola, kärsivät väestökadosta.

Avoimet työpaikat

Metsäteollisuus, logistiikka ja maatalous ovat suurimpia työllistäjiä.

Pulaa työntekijöistä

Sairaanhoitajilla, myyjillä, siivoojilla ja sähköinsinööreillä on työmarkkinoilla kysyntää.

Työvoiman ylitarjonta

Työttömyys keskittyy usein rakennus- ja toimistotyöaloille.

Pohjois- ja Itä-Suomi

Siirry suoraan Keski-Pohjanmaa | Lappi | Kainuu | Pohjois-Pohjanmaa | Etelä-Savo | Pohjois-Savo | Pohjois-Karjala

Pohjois- ja Itä-Suomen 1 271 344 asukasta muodostivat vuonna 2023 Suomen väestöstä noin 22,8 prosenttia.

Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden Pohjois- ja Itä-Suomessa oli 117,2 prosenttia EU27:n keskiarvosta ja selvästi alle valtakunnallisen keskiarvon (136,4 %).

Pohjois- ja Itä-Suomen työmarkkinoilla oli vuonna 2023 yli 603 600 työllistä. Aktiivisesta työväestöstä 37 prosentilla oli korkeakoulutus, 51,8 prosentilla oli ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus ja 11,1 prosentilla alemman perusasteen koulutus. Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyysaste oli 53 prosenttia vuonna 2023, mikä on 3,7 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo Suomessa ja vastaa vuoden 2022 lukuja.

Vuonna 2023 naisten työllisyysaste oli 51,3 prosenttia, miesten työllisyysaste 54,7 prosenttia ja nuorten työllisyysaste 46,6 prosenttia. Naisten ja miesten työllisyysasteet olivat alle kansallisen keskiarvon, kun taas nuorten työllisyysaste oli yli valtakunnallisen keskiarvon.

^{Note: lfst_r_lfe2emprt, Statistics | Eurostat (europa.eu), data refer to age group 15 years or over}

Pohjois- ja Itä-Suomen työttömyysaste vuonna 2023 oli 6,8 prosenttia, mikä vastaa kyseisen vuoden valtakunnallista keskiarvoa ja edellisen vuoden tasoa.

^{Note: lfst_r_lfu3rt, Statistics | Eurostat, data refer to age group 15 years or over}

Keski-Pohjanmaa

Väkiluvultaan noin 67 800 asukkaan Keski-Pohjanmaan suurin kaupunki on Kokkola. Alueen asukkaista 10 % on ruotsinkielisiä.

Avoimet työpaikat

Vahvoja työllistäviä aloja ovat kemianteollisuus, kone- ja metalliteollisuus ja elintarviketuotanto.

Pulaa työntekijöistä

Terveydenhuollon ja prosessiteollisuuden ammattilaisia on vaikea löytää.

Työvoiman ylitarjonta

Samaan aikaan kun tietyillä aloilla on huutava työvoimapula, työttömyys koettelee erityisesti kouluttamattomia työnhakijoita.

Lappi

Lappi on Suomen ja koko EU:n pohjoisin alue. Sen pinta-ala on lähes kolmannes Suomen pinta-alasta. Yhteensä 176 150 asukkaan Lapilla on yhteistä rajaa EU:n jäsenvaltion Ruotsin, ETA-maan Norjan sekä Venäjän kanssa.

Avoimet työpaikat

Vaikka avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt vuoden 2023 tasosta, matkailu säilyy edelleen merkittävänä toimialana. Digitalisaatio voi avata uusia mahdollisuuksia alueen taloudelliselle toiminnalle.

Pulaa työntekijöistä

Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen alalla tarvitaan jatkuvasti ammattitaitoisia ja päteviä työntekijöitä. Työpaikkoja on tarjolla myös esimerkiksi kotihoitajille, sairaanhoitajille, lähihoitajille, lääkäreille, puheterapeuteille, fysioterapeuteille ja hammaslääkäriavustajille. Kaivostoiminta ja matkailu ovat myös merkittäviä toimialoja.

Työvoiman ylitarjonta

Eniten työttömyyttä on rakennusalalla, käsityöammateissa ja niihin liittyvillä aloilla sekä palvelu- ja myyntialalla.

Kainuu

Belgian kokoisessa Kainuussa asukkaita on vain 70 164 henkeä, ja määrä laskee.

Avoimet työpaikat

Kaivostoiminta on alueella tärkeää, samoin metalliteollisuus ja matkailu.

Pulaa työntekijöistä

Avoimia työpaikkoja on lähinnä palvelu- ja myyntityössä.

Työvoiman ylitarjonta

Toimistotyöntekijöiden ja kulttuurialan työtekijöiden on kaikkein vaikeinta löytää työtä.

Pohjois-Pohjanmaa

Yhteensä 418 205 asukkaan Pohjois-Pohjanmaan suurin kaupunki on Oulu. Alueella on hyvät koulutusmahdollisuudet.

Avoimet työpaikat

Vihreään siirtymään liittyvät alat, tuulivoimapuistot ja julkinen sektori ovat tärkeimpiä uutta työvoimaa rekrytoivia toimialoja.

Pulaa työntekijöistä

Tieto- ja viestintäteknologia, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä metalliteollisuus ovat merkittävimpiä työvoimapulasta kärsiviä toimialoja.

Työvoiman ylitarjonta

Toimistotyössä, asiakaspalvelussa ja kokoonpanotyössä työttömyys on yleinen ongelma.

Etelä-Savo

Matkailuala kukoistaa 129 923 asukkaan ja lukuisien järvien Etelä-Savossa.

Avoimet työpaikat

Pysyvien työpaikkojen määrän arvioidaan olevan alueella noin 49 000. Etelä-Savon maaseutualueet ovat työllisyyden kannalta haasteellisia.

Pulaa työntekijöistä

Tarvetta on sairaanhoitajille ja muille terveydenhuollon työntekijöille. Myös siivous- ja liikennealat tarvitsevat työntekijöitä.

Työvoiman ylitarjonta

Työttömyysaste pysyttelee yhä korkealla tasolla, ja tämä työttömien joukko muodostaa merkittävän työvoimareservin. Tässä reservissä on erityisen paljon myynti- ja siivousalan ammattilaisia.

Pohjois-Savo

Yhteensä 250 000 asukkaan Pohjois-Savon suurin kaupunki on yliopistokaupunki Kuopio. Pitkäaikaistyöttömyys pysyttelee edelleen korkealla tasolla.

Avoimet työpaikat

Puuntuotanto, elintarviketeollisuus ja metalliyritykset muodostavat alueen elinkeinoelämän perustan.

Pulaa työntekijöistä

Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan työvoimaa. Hotelli- ja ravintola-alalla on edelleen avoimia työpaikkoja, samoin siivousalalla.

Työvoiman ylitarjonta

Eniten työvoiman ylitarjontaa on media-alalla ja toimistotyössä, tieto- ja viestintätekniikassa ja rakentamisessa.

Pohjois-Karjala

Itä-Suomessa sijaitsevaan 162 300 asukkaan Pohjois-Karjalaan muuttaa vuosittain noin 500 ihmistä. Alueen suurin kaupunki on Joensuu.

Avoimet työpaikat

Moniin korkeaa osaamistasoa vaativiin ammatteihin on vaikea löytää uusia työntekijöitä.

Pulaa työntekijöistä

Terveydenhuollossa ja hotelli- ja ravintola-alalla on pulaa työntekijöistä.

Työvoiman ylitarjonta

Työttömyyttä esiintyy pääasiassa toimistotyöntekijöiden, kuljettajien sekä markkinointi- ja kulttuurialan työntekijöiden keskuudessa.